Cahors

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 44°26′54″N, 1°26′29″E

Blason Ville Cahors fr (Lot).svg
Cahors
Perustiedot
Valtio: Ranskan lippu Ranska
Région: Midi-Pyrénées
Departementti: Lot
Pinta-ala: 64,72 km²
Asukasluku: 23 128 (2004)
Asukastiheys: 309 as./km²
Alueen matalin paikka: 105 m
Alueen korkein paikka: 332 m
Kaupunginjohtaja: Marc Lecuru
20032008
Kotisivu: [1]
Motto: Sèm de Caors, n'avèm pas paur[1]

Cahors on keskeinen kaupunki Ranskan lounaisosassa ja sen on Lot’n departementin hallintokaupunki, ja sijaitsee siten Midi-Pyrénées’n hallintoalueella.

Kaupungin sijainti on mielenkiintoinen, sillä tavallaan se on kolmella rannalla jokea. Tämä syntyy siitä ilmiöstä, että Lot-joki tekee pitkän mutkan juuri kaupungin kohdalla ja näin syntyy tavallaan pitkä niemen omainen maantieteellinen ilmiö, jossa kaupungin vanha keskusta sijaitsi.

Nykyisin kaupunki on parhaiten tunnettu ehkäpä sijainnistaan kuuluisan AOC (Appellation d'origine contrôlée) 'mustan' viinin keskuksessa. Tämä viini tunnettiin jo keskiajalla. Viini vietiin maailmalla Bordeaux'n kautta jo paljon ennen kuin kaupunki valmisti itse viinejään.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cahorsin kaupunki sijaitsee se situe 115 km pohjoiseen Toulousesta ja valtatie Rn20, joka muuttuu moottoritie A20 yhdistää kaupungin näin Toulouseen ja Pariisiin. Kun kaupungin asukasluku on melko korkea sen alueeseen verrattuna niin tästä pienestä pinta-alasta aiheutuu joitain epämukavuuksia. Kaupunkiin kasvun on otettava aina huomioon Lot-joen kaupungin kohdalla luomat erityiset maantieteelliset suhteet, sillä kaupunki on käytännöllisesti katsoen rakennettu niemen nokkaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Ranskan vallankumousta Cahorsinalue kuului Quercyn maakuntaan, jonka alueelta on löydetty ihmisasumusten jälkiä ainakin 40 000 vuoden ajalta, kuten osoittavat sekä Val du Célén luolat. Alueelle saapuivat myöhemmin cadurci heimoon kuuluneet keltit ja myöhemmin myös Averni-heimon jäsenet. Naiden ryhmien jäsenet rakensivat Uxellodunum-linnoituksen, mutta ei tiedetä tarkasti mihin, mutta tämä linnoitus oli viimeisiä paikkoja, jotka vastustivat Julius Caesarin miehitystä vuonna 51 eaa.

Valentrén vanha silta Cahorsissa

Cadurci-heimon jäsenten alueen pääkaupunkia kutsuttiin nimellä Divona Cadurcorum (Divona merkitsee jumalallista) ja myöhemmin siitä tuli Cadurca ja sittemmin Cahors. Kaupunki oli vauras ja sen kohdalla kulki silta ylitse Lot-joen ja Akvedukti kuljetti veden kaupungin tarpeisiin. Roomalaisajalta on peräisin useita villoja, temppeleitä, usean tuhannen katsojan teatteri, kylpylöistä, joista yksi sijaitsi nykyisen rautatieaseman vierellä, Dianan riemukaari sekä vastikään esiin kaivettu, rakennettaessa maanlaista pysäköintitaloa, yli 300 metriä pitkä amfiteatteri.

Roomalaisella ajalla Cahorsin tuotteita, pellavakankaita ja viiniä vietiin myytäviksi aina Roomaan asti. Viiniviljelmät oli perustettu 50-luvulla eaa. Klodvigin pojanpoika ja Austrasian kuningas Teodebert I poltti kaupungin 500-luvulla.

Kaupunki ylösrakennettiin raunioista ja suuri rooli oli piispa pyhä Didier'llä,joka rakennutti ensimmäisen katedraalin kaupunkiin vuonna 650. Kaupunki joutui uudelleen ryöstetyksi saraseenien toimesta vuonna 1732, myös viikingit ja unkarilaiset hävittivät kaupunkia.

Rolades tai Henrik IV talo

Cahors on usein piiritetty kaupunki. Jo edellä mainitut Caesar ja Théobert I, mutta myös Navarran, myöhemmin Ranskan kuningas Henrki IV piiritti kaupunkia, mutta sen lisäksi se on kokenut englantilaisten RIkhard Leijonamielen ja myöhemmin Mustan prinssin vaatimukset. Lisäksi niin piispat, konsulit kuin kruununvouditkin ovat kiistelleet keskenään kaupungin hallinnasta.

Paavi Johannes XXII[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin suuri poika, paavi Johannes XXII syntyi vuonna 1249 aristokraattiseen Duèzen perheeseen. Hän perusti paavina olleessaan kotikaupunkiinsa yliopiston vuonna 1331. Tämä oli yksi ensimmäisistä Ranskan yliopistoista ja se houkutti opettajiksi tunnettuja yliopistomiehiä, kuten Cujas. Ja oli satavuotisen sodan päättymisen aikoihin oppilasmäärältään suurin yliopisto Ranskassa. Tämä yliopisto kuitenkin yhdistettiin Toulousen yliopistoon vuonna 1751 kuninkaan kanslerin La Moignon päätöksellä.

Dianan riemukaari

Pyhiinvaeltajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cahors oli yksi välietappi matkalla Le Puyn ja Espalion kauttä kulkeneesta Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä jotka kutsuttiin Via Podiensikseksi. Tämän reitin vuoksi kaupunkiin rakennettiin lasaretti-hospitaaleja, joissa pyhiinvaeltajat saattoivat levähtää ja saada jopa hoitoa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cahors.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nous somme en Charos, nous n'avons pas peur. Eli Olemme Cahorsissa, emme pelkää.