Kesalpiniat
| Kesalpiniat | |
|---|---|
 Riikinkukkokesalpinia (Caesalpina pulcherrima) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Osaluokka: | Kaksisirkkaiset Dicotyledoneae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Caesalpinioideae |
| Suku: |
Kesalpiniat Caesalpinia L. |
| Katso myös | |
Kesalpiniat (Caesalpinia) on hernekasveihin kuuluva puuvartissuku. Kesalpinialajit kasvavat lämpimillä alueilla eri puolilla maapalloa.[1]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesalpiniat ovat melko vaihtelevanlaisia kasveja. Ne ovat puita, pensaita, kiipeileviä ja usein melko piikkisiä köynnöksiä. Useimmat ovat ainavihantia, jotkin pudottavat lehtensä kuivan kauden ajaksi. Lehdet ovat pariliuskaisia, joskus hyvin suuria ja runsaslehdykkäisiä.[1]
Kesalpiniat kukkivat tähkämäisin kukinnoin, jotka sijaitsevat ylimpien lehtien hangoissa. Kukinnot voivat olla hyvin näyttäviä. Terälehdet ovat väriltään enimmäkseen puna-, kelta- tai kermansävyisiä. Terälehdet ovat erillisiä toisistaan. Heteet ovat huomiota herättäviä. Siemenet sijaitsevat hernekasveille tyypillisissä paloissa.[1]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesalpinialajien määrä on noin 70.[1] (suomenkielisiä nimiä:[2][3])
- värikesalpinia eli dividivi (Caesalpinia coriaria)
- piikkikesalpinia (Caesalpinia decapetala) (Lajin uusin nimi idänpistopalko Biancaea decapetala.[4])
- brasiliankesalpinia,[2] brasilpuu eli bresilja (Caesalpinia echinata) (Lajin uusin nimi brasilianneulapalko Paubrasilia echinata omassa suvussaan.)
- rautakesalpinia (Caesalpinia ferrea)
- keltakesalpinia (Caesalpinia gilliesii) (Lajin uusin nimi kipinäloistopalko Erythrostemon gilliesii.[5])
- kujakesalpinia (Caesalpinia peltophoroides)
- riikinkukkokesalpinia eli riikinkukkopensas (Caesalpinia pulcherrima)
- sappankesalpinia eli sappanpuu (Caesalpinia sappan)
- orakesalpinia (Caesalpinia spinosa)
- Caesalpinia crista[1]
- Caesalpinia violacea
Muutamat kesalpinialajit tunnetaan hyötykäytössä huone- tai värikasveina: värikesalpinia, brasiliankesalpinia, keltakesalpinia, riikinkukkokesalpinia ja sappankesalpinia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Botanica. The illustrated A–Z of over 10,000 garden plants and how to cultivate them. Cologne 1999. ISBN 3-8290-3068-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Botanica, s. 164.
- ↑ a b c Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö, s. 35–36. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kesalpiniat (Caesalpinia)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Idänpistopalko – Biancaea decapetala Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kipinäloistopalko – Erythrostemon gilliesii Viitattu 28.1.2022.