CIOFF

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

CIOFF (ransk. Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d'Arts Traditionnels, engl. International Council of Organizations of Folklore Festivals and Folk Arts) on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka on perustettu vuonna 1970 perinteisen kulttuurin suojelemista ja tunnetuksi tekemistä varten. CIOFFissa on jäsenenä yli 70 maata kaikista maanosista. Se on Unescon virallinen partneri (Official Partner), ja se on akreditoitu neuvonantajaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen[1][2] toimeenpanossa. Suomi liittyi sopimukseen 21. toukokuuta 2013.[3] Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.[4]

CIOFF tunnetaan erityisesti kansanmusiikki- ja tanssifestivaaleista: järjestöön kuuluu yli 250 kansainvälistä festivaalia. CIOFF järjestää noin neljän vuoden välein maailmanlaajuisen Folkloriada-festivaalin. Suomessa on neljä CIOFF-festivaalia: Kaustinen Folk Music Festival, Pispalan Sottiisi, Jutajaiset ja Hollo ja Martta -festivaali.

Jokaisessa jäsenmaassa on kansallinen komitea. Suomen edustajana CIOFFissa toimii Kansantanssin ja kansanmusiikin edistämiskeskus, joka on suomalaisten kansantanssi- ja kansanmusiikkialan tärkeimpien järjestöjen ja festivaalien yhteistyöelin. Sen puheenjohtaja on Risto Kupari. Esa Vilhonen on ollut vuodesta 2005 kansainvälisen CIOFFin työvaliokunnan jäsen ja taloudenhoitaja. Riitta Korhonen on hallituksen jäsen edustaen Pohjois-Euroopan sektoria. Aiemmin Kari Bergholm on toiminut CIOFFin puheenjohtajana ja Kyösti Toivonen hallituksessa Pohjois-Euroopan sektorin edustajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ((SopS 47/2013)) Finlex. 17.10.2003. Viitattu 13.6.2017.
  2. Intangible Cultural Heritage UNESCO. Viitattu 13.6.2017.
  3. Valtioneuvoston asetus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta (SopS 47/2013, 1 §) Finlex. 16.5.2013. Viitattu 13.6.2017.
  4. Unescon yleissopimus Aineeton kulttuuriperintö. Museovirasto. Viitattu 13.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]