CFC-yhdisteet
.jpg)
CFC-yhdisteet eli freonit (engl. chlorine-fluorine-carbon, CFC) ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä.[1] Klooratut ja/tai fluoratut hiilivedyt ovat molekyylipainoltaan pieninä yhdisteinä kaasumaisia, pidempinä ketjuina nestemäisiä tai vahamaisia ja pitkinä polymeereina muoveja. Yhteistä näille kemikaaleille on se, että ne ovat hyvin inerttejä aineita, jotka eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa, ja ovat siten myös turvallisia ihmiselle. Niitä on myös helppo muuttaa kaasusta nesteeksi ja takaisin kaasuksi.
CFC-yhdisteitä käytettiin aiemmin muun muassa ponnekaasuina, kylmäaineina, vaahtomuoveissa, sammutusaineena, liuottimina ja tuholaisten torjunnassa.[2]
Freonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CFC-kaasujen tuotanto alkoi 1930-luvun alussa. Kaasumaisia CFC-yhdisteitä on käytetty kylmäkoneissa kauppanimellä freoni, josta on tullut koko ryhmän nimitys.[1] CFC-yhdisteitä saattaa edelleen esiintyä vanhoissa kylmälaitteissa, sumutinpulloissa ponnekaasuna ja vaahtomuoveissa. Bensiinin lisäaineena käytetyn lyijyetyylinkin keksinyt Thomas Midgley kehitti ne korvaamaan siihen asti vastaavissa tarkoituksissa käytettyjä rikkidioksidia ja ammoniakkia, koska nämä olivat myrkyllisyydellään aiheuttaneet useita ihmiskuolemia.[3]
CFC-yhdisteet ja otsoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CFC-yhdisteet tuhoavat ilmakehän stratosfäärin otsonikerrosta. Tämä otsonin hajoaminen johtaa otsonikerroksen ohenemiseen eli otsonikatoon. Nykyään CFC-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan kansainvälisin sopimuksin kuten Montrealin pöytäkirja.[4][2]
NASA julkaisi vuonna 2009 tietokonesimulaation siitä, miten olisi käynyt ellei CFC-yhdisteiden käyttöä olisi rajoitettu[5]. Simulaation mukaan kaksi kolmasosaa otsonikerroksesta olisi tuhoutunut vuoteen 2065 mennessä ja tämän vuoksi maahan pääsevän ultraviolettisäteilyn määrä olisi lisääntynyt 650 prosenttia. Ultraviolettisäteily olisi aiheuttanut huomattavaa vahinkoa kaikelle maanpäälliselle elämälle.
CFC-yhdisteet ja ilmastonmuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CFC-yhdisteet voimistavat myös kasvihuoneilmiötä ja sitä kautta kiihdyttävät ilmastonmuutosta. CFC-molekyylit ovat yli kymmenentuhatta kertaa hiilidioksidimolekyyliä pahempi kasvihuoneilmiön kiihdyttäjä.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Chlorofluorocarbon Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ a b Otsonikerroksen suojelu Ympäristöministeriö. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Joseph A. Williams: This 1920s Inventor Sped Up Climate Change With His Chemical Creations History. 2019. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat rajoitukset Ympäristö. 2013. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ What Would have Happened to the Ozone Layer if Chlorofluorocarbons (CFCs) had not been Regulated? NASA. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 29.3.2009. (englanniksi)
- ↑ One overlooked way to fight climate change? Dispose of old CFCs. National Geographic. 2019. Viitattu 27.12.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otsoni ja CFC-yhdisteet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kasvihuonekaasujen vertailua (Arkistoitu – Internet Archive)