Carl Jacob Gardberg

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta C. J. Gardberg)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Museoviraston ylijohtaja Gardberg puhuu Suomen merimuseon avajaisissa Helsingin Hylkysaaressa, 18. toukokuuta 1981.

Carl Jacob Reinhold Gardberg (16. marraskuuta 1926 Helsinki[1]31. toukokuuta 2010 Helsinki[2][3]) oli suomenruotsalainen arkeologi, historiantutkija ja tietokirjailija. Hän oli oppiarvoltaan filosofian tohtori (Åbo Akademi 1959).[4]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gardberg toimi Turun kaupungin historiallisen museon johtajana 1960–1972,[5] ja hänet nimitettiin Museoviraston ylijohtajaksi ja valtionarkeologiksi 1972.[3] Gardberg jäi virastaan eläkkeelle vuonna 1992.[6]

Gardberg kirjoitti useita teoksia paikallishistoriasta, muun muassa Turun, Porvoon ja Suomen keskiaikaisten linnojen historiasta, sekä kirjan Santiago de Compostela: Matka Pyhän Jaakobin haudalle, joka kertoo pyhiinvaellusmatkoista Santiago de Compostelaan sekä historiallisten dokumenttien että kirjoittajan omien kokemusten valossa.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Jacob Gardbergin isä oli ylikirjastonhoitaja Carl-Rudolf Gardberg.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Åbo Slott under den äldre Vasatiden (väitöskirja). SMYA 60: Helsingfors, 1959.
  • Turun linna ja sen restaurointi. Turku, 1961.
  • Turun linnan kolme Katariinaa. Helsinki, 1986.
  • Suomen kartanoita. Keuruu, 1989.
  • Kuninkaantie Turusta Viipuriin. Keuruu, 1991.
  • Suomen keskiaikaiset linnat. 1993.
  • Porvoon kaupungin historia I. Porvoon seudun esihistoria. Keskiaika ja 1500-luku. Porvoo, 1996.
  • Santiago de Compostela: Matka Pyhän Jaakobin haudalle. 2001. ISBN 951-50-1214-7.
  • Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki, 2002.
  • Veritas – Totuus! Turun dominikaanit keskiajalla. 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007. Otava, 2006.
  2. Carl Jacob Gardberg död Svenska.yle.fi. Yleisradio. Viitattu 18.6.2010. (ruotsiksi)
  3. a b Edgren, Torsten: Arkeologi kirjoitti Turun linnan kolmesta Katarinasta. Helsingin Sanomat 2.7.2010, s. B 11. Artikkelin verkkoversio[vanhentunut linkki]
  4. Yliopistolehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Turku.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 125. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]