Buxtehude
| Buxtehude | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Buxtehude |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Stade |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 76,49 km² |
| Korkeus | 5 m |
| Väkiluku | 39 792[1] |
| – Väestötiheys | 520 as./km² |
Buxtehude on kaupunki Hampurin metropolialueella Ala-Saksin osavaltion pohjoisosassa Saksassa. Noin 40 000 asukkaallaan se on Staden piirikunnan toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin pohjoisosa sijaitsee marskimaalla, eteläosa puolestaan geestmaalla eli nousuvedenkin aikana kuivana pysyvällä Pohjanmeren rantamaalla[2]. Kaupungin halki virtaa etelä–pohjoissuuntaisesti Este-joki, joka on Elben 45-kilometrinen sivujoki. Buxtehuden alueella Esten leveys on kolmesta viiteen metriä. Buxtehuden korkein kohta sijaitsee 51 metriä merenpinnan yläpuolella, alimmat kohdat puolestaan joitakin senttimetrejä merenpinnan alapuolella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kaupungin pohjapiirros vuodelta 1747, Nicolaus Rohlfs -
Buxtehuden kotiseutumuseo rakennettiin vuoden 1913 suuren palon jälkeen
Nykyisen Buxtehuden alueella oli talonpoikaisasutusta 900-luvulla. Paikkakunnasta on asiakirjamaininta vuodelta 959 muodossa Buochstadon. Buxtehude perustettiin vuonna 1197. Mahtavan Hansaliiton jäsen kaupungista tuli vuonna 1369. Buxtehude taantui 1600-luvulla ja joutui Ruotsin vallan alle. Liikenneyhteyksien paraneminen ja teollistuminen kohensi kaupungin asemaa 1830- ja 1840-luvuilla. Rautatieverkkoon kaupunki liitettiin 1881. Pommitetusta Hampurista pakeni toisen maailmansodan lopulla ihmisiä ympäryskuntiin, myös Buxtehudiin, jonka väkiluku kasvoi 14 000:een. Varuskunta lakkautettiin vuonna 1994.
Evankelisen St. Petri -kirkon historia ulottuu 1200-luvulle. Kirkon alkuperäinen torni tuhoutui salamaniskusta vuonna 1853. Buxtehuden keskiaikainen raatihuone vuodelta 1418 tuhoutui tulipalossa 1911. Uuden raatihuoneen sisustuksessa on käytetty keskiaikaisesta rakennuksesta pelastettua materiaalia. Buxtehuden uusromanttinen vanha kauppahalli, Alte Markthalle, rakennettiin 1912 ja 1913. Keskikaupungilla on säilynyt erinäisiä porvaristaloja 1500- ja 1600-luvuilta.
Kulttuurielämä, oppilaitokset ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buxtehude tunnetaan myös "satukaupunkina" (Märchenstadt). Sen nimi esiintyy useissa saksalaisen kielialueen saduissa, kuten Grimmin veljesten klassikkosadussa Jänis ja siili, joka sijoittuu Buxtehudeen. Etelä-Saksassa kaupungin nimeä käytetään leikillisesti viittamaan paikkaan, jota ei oikeastaan ole olemassa. Esimerkkeinä mainittakoon sanonnat "jemand geht nach Buxtehude" tai "…nach Buxtehude, wo der Pfeffer wächst"; "joku menee Buxtehudeen" tai "...Buxtehudeen, missä pippuri kasvaa", vrt. suomenkielen "painua sinne missä pippuri kasvaa".
Buxtehudelaisia kansanjuhlia ovat muun muassa keväisin ja syksyisin järjestettävä Pistennacht, Pohjois-Saksan suurimmat helluntaimarkkinat eli Pfingstmarkt sekä vanhassakaupungissa järjestettävä Altstadtfest. Viinijuhla eli Weinfest järjestetään vuosittain elokuun lopussa St.-Petri-Platz -aukiolla.
Kaupungissa on lukuisia peruskouluja sekä muun muassa kaksi reaalikoulua ja kaksi lukiota. Lisäksi kaupungissa toimii yksityinen taidekoulu Malerschule sekä yksityinen ammattikorkeakoulu Hochschule 21.
Kaupungin merkittävin urheiluseura on Der Buxtehuder SV von 1892 e.V. (BSV). Erityisen hyvin se tunnetaan menestyksestään käsipallossa. Seuran muita lajeja ovat muun muassa sulkapallo, lentopallo, jalkapallo, judo, nyrkkeily, pyöräily, uinti sekä yleisurheilu.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buxtehuden rautatieasema sijaitsee linjalla Cuxhaven–Hampuri. Kaupunki kuuluu Hampurin seudun paikallisjunaverkkoon. Bundesstrasse 3 kulkee Buxtehudesta Sveitsin rajalle. Lisäksi valtatie 73 Cuxhavenista Hampuriin kulkee kaupungin halki. Moottoriteille A 1 ja A 7 on Buxtehudesta noin viidentoista minuutin matka.
Buxtehudessa on muun muassa Airbusin, Bacardiin ja Unileverin tuotantolaitoksia. Ruotsalaisella V&S Groupilla on pullottamo Buxtehudissa. Kaupungin paikallislehtiä ovat Buxtehuder Tageblatt sekä mainosrahoitteinen Neue Buxtehuder.
Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buxtehudessa ovat syntyneet muun muassa filosofi Ferdinand Canning Scott Schiller, arkkitehti Werner Issel, jalkapalloilija Stefan Studer ja seiväshyppääjä Michael Stolle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www1.nls.niedersachsen.de/statistik/
- ↑ Suomi-saksa-suomi -sanakirja, 2000 Paul Kostera ja Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-15161-4, sivu 400
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Postinumero: | 21614 |
| Kuntakoodi: | 03 3 59 010 |