Butyyliakrylaatti
| Butyyliakrylaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | butyyli-2-propenoaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H12O2 |
| Moolimassa | 128,2 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön neste |
| Sulamispiste | −64 °C (209 K) |
| Kiehumispiste | 148 °C (421 K) |
| Tiheys | 0,9 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | veteen 2 g/l (20 °C) |
|
|
|
Butyyliakrylaatti on väritön, pistävän hajuinen neste. Sitä käytetään polymeerien valmistuksessa, liimoihin, maaleihin, pinnoitteisiin ja sideaineeksi. Butyyliakrylaatti on syttyvä neste, joka lämpimänä höyrystyessään muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Aineen palamistuotteena syntyy hiilimonoksidia ja hiilidioksidia.
Butyyliakrylaatti on akryylihapon butyyliesteri ja sen kemiallinen kaava on C7H12O2 sekä rakennekaava CH2=CHCOO(CH2)3CH3. Butyyliakrylaatista käytetään myös nimiä n-butyyliakrylaatti ja butyyli-2-propenoaatti.
Butyyliakrylaatin moolimassa on 128,2 g/mol, sulamispiste −64 °C, kiehumispiste 148 °C, tiheys (20 °C) 0,9 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 2 g/l, hajukynnys 0,035 ppm (0,20 mg/m3), leimahduspiste 36 °C c.c., itsesyttymislämpötila 267 °C ja CAS-numero 141-32-2. Butyyliakrylaatti liukenee etanoliin, eetteriin ja asetoniin.
Butyyliakrylaatti polymeroituu helposti valon, kuumuuden tai metallien ja muiden katalyyttien vaikutuksesta. Polymeroitumisen estämiseksi butyyliakrylaattiin lisätään pieniä määriä inhibiittoria kuten esimerkiksi kinonia, hydrokinonia, hydrokinonin monometyylieetteriä eli 4-metoksifenolia tai fenotiatsiinia. Butyyliakrylaattia käytetään akryylisekapolymeerien valmistuksessa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- OVA-ohje: Butyyliakrylaatti
- Butyyliakrylaatin kansainvälinen kemikaalikortti
- Inchem: N-Butyl acrylate CAS N°:141-32-2 (pdf) (englanniksi)
- Butyyliakrylaatin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 27.12.2014.