Butch Reynolds

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Soul 1988 4 × 400 m
Hopeaa Hopeaa Soul 1988 400 m
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Rooma 1987 4 x 400m
Kultaa Kultaa Stuttgart 1993 4 x 400m
Kultaa Kultaa Göteborg 1995 4 x 400m
Hopeaa Hopeaa Stuttgart 1993 400m
Hopeaa Hopeaa Göteborg 1995 400m
Pronssia Pronssia Rooma 1987 400m

Harry ”Butch” Reynolds (s. 8. kesäkuuta 1964 Columbus) on entinen yhdysvaltalainen yleisurheilija, jonka päämatka oli 400 metrin juoksu.

Reynolds saavutti pronssia Rooman 1987 MM-kilpailujen 400 metrin juoksussa ajalla 44,80. Viestissä hän juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltain voittaessa mestaruuden uudella kisaennätyksellä 2.57,29. Zürichissä 17. elokuuta 1988 Reynolds juoksi uuden 400 metrin maailmanennätyksen 43,29 rikkoen Lee Evansin Mexicon olympialaisissa 1968 juokseman entisen ennätyksen peräti 0,57 sekunnilla. Reynoldsin ennätyksen rikkoi vasta yksitoista vuotta myöhemmin Michael Johnson.

Soulin olympialaisissa 1988 Reynolds oli selvä ennakkosuosikki, mutta joutui tyytymään hopeaan ajalla 43,93. Kilpailun voitti hänen nuori maanmiehensä Steve Lewis kuusi sadasosasekuntia nopeampana. 4 x 400 metrin viestissä Reynolds toi Yhdysvallat olympiavoittajana maaliin yli neljän sekunnin erolla Jamaikaan.

Reynolds jäi kiinni dopingin käytöstä vuonna 1990 saaden kahden ja puolen vuoden kilpailukiellon. Hän haastoi IAAF:n oikeuteen ja tuomittiin saamaan 27,4 miljoonan dollarin korvaukset 1992, mutta päätös kumottiin kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Reynolds palasi arvokilpailuihin sisäratojen MM-kilpailuissa Torontossa 1993 voittaen 400 metrin mestaruuden uudella kisaennätyksellä 45,26. Myöhemmin samana vuonna Stuttgartin MM-kilpailuissa hän saavutti Michael Johnsonin jälkeen hopeaa henkilökohtaisella ratakierroksella ajalla 44,13 ja juoksi kolmannen osuuden maansa viestijoukkueessa, joka teki uuden maailmanennätyksen 2.54,29. Samana syksynä hän oli Grand Prix -finaalissa toinen.

Göteborgin MM-kisoissa 1995 Reynolds oli jälleen Johnsonin jälkeen toinen 400 metrillä – nyt ajalla 44,22. Pitkässä viestissä hän juoksi kolmannen osuuden Yhdysvaltain voittaessa kultamitalin ennen Jamaikaa. Atlantan olympialaisissa 1996 Reynolds loukkasi välieräjuoksussa kinnerjänteensä, eikä selviytynyt loppukilpailuun. Hän lopetti uransa kauden 1999 jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]