Brunssum-vaihe
Sivulta puuttuu Brunssum-vaihe oli plioseenikautinen eläimistövaihe Euroopassa. Vaihe on saanut nimensä hollantilaisen kivihiilikaivospaikkakunnan Brunssumin mukaan. Se oli ilmastoltaan vaihteleva. Alankomaissa kasvoi kauden lämpiminä vaiheina suosypressiä.
Kaudella oli eräässä vaiheessa huomattavan viileätä. Kausi oli luultavasti suunnilleen sama kuin alaplioseeni Zanclean [1] ja se oli noin 5,6-3,4 miljoonaa vuotta sitten [2] tai toisen arvion mukaan noin 5-3,2 miljoonaa vuotta sitten[3]. Kauden jälkeen tuli Reuver-vaihe.
Erään arvion mukaan kauteen liittyi Englannin lämpimän matalan meren kerrostuman Coralline Cragin alaosa on ajalta 3,8-3,6 miljoonaa vuotta, eräs ajoitus noin 3,75 miljoonaa vuotta sitten[4]. Maan ilmasto oli silloin hyvin lämmin.
Erään toisen arvion mukaan kausi olisi ollut noin 3,14-2,54 miljoonaa vuotta sitten myöhäisplioseenin keskivaiheilla. Kauden olisi tämän mukaan aloittanut happi-isotooppivaihe M1 ja päättänyt MIS 102. [5].
Kauden lämpötilakehityksestä [muokkaa]
A-vaiheessa subtrooppisen/lämpimänlauhkean, kostean ilmanalan puut, punapuun ja mammuttipetäjän sukuinen Sequoia ja suosypressi Taxodium käsittivät yli 50 % siitepölyistä. Runsaasti tertiäärikaudelle tyypillisiä kasvilajeja Symplocos[6]. Kasvillisuustietojen mukaan alussa viileä kausi lämpeni A-vaiheessaan toki vaihdellen ja oli erityisen lämmin kauden lopussa, jolloin mammuttipetäjän ja punapuun sukuinen Sequoia-kasvillisuus oli Alankomaissa yleinen [7] [8]. Katkelmaisten kerrostumien mukaan Sequoia näyttää yleistyneen A-vaiheen keskivaihetta kohti[9], sitten harventuneen, samoin kuin Sciadopitys (varjostinkuusi). Vastaavasti mänty harvinaistui yleisesti ottaen, vaikkakin aaltoillen.
Bouwenbergin kerrostumien mukaan A-vaiheen alkupuolen lopulla oli Sequoian yleisyyshuippu, samoin keskivaiheella ja kaksiosainen yleisyyshuippu kauden lopulla. A-vaiheen alussa ja hieman ennen keskivaihetta lämpöhuipun jälkeen olisi tämän mukaan ollut viileätä[10]. Konninboschissa huomataan, että A-kauden alussa oli kaksi pientä Sequoian yleisyyshuippua, suuri yleisyyshuippu kauden keskivaiheilla ja hieman enen A-kauden loppua valtava yleisyyshuippu[11].
A-vaihe oli yleensä käytetyn arvion mukaan 5,6-3,85 miljoonaa vuotta sitten [2]. Noin 4,7 miljoonaa vuotta sitten lienee ollut lyhyehkö lämpöhuippu. [2]
Noin 3,85-3,6 miljoonaa vuotta sitten oli B-vaihe, jolloin tertiäärin puut ja Sequoia harvinaistuivat.[6] B-vaiheessa[2] oli hetken huomattavasti viileämpää.
Sequoia harvinaistui B-kauden keskivaiheilla vähiin, joillain seuduilla lähes olemattomiin[12]. Kauden lopussa lämpeni ja kostui kasvillisuustyyppien mukaan huomattavasti, Sequoia palasi vyöryen[13].
Lämpö palasi 3,6-3,4 miljoonaa vuotta sitten olleessa Brunssumian C-vaiheessa, jolloin Sequoia ja Taxodium yleistyivät taas yli 40 %:iin, kuten myös tertiäärikaudelle ominaiset lämpimän ilmanalan kasvit yleistyivät. Kausi vastannee Englannin Coralline Cragia.
Kausi oli hyvin lämmin pariin otteeseen, joiden välissä viileni huomattavasti. Sequoia oli kauden alussa[10]ja lopussa hyvin yleinen, ja varsinkin alkulämpöhuippu oli hyvin lämmin[14].
Kauden lämpimimpinä vaiheina muun muassa suosypressi (Taxodium) ja Nyssa olivat yleisiä.
Aivan kauden lopussa lämmin lajisto harvinaistui romahdusmaisesti[15], Sequoia hävisi ja Taxodium kävi hyvin harvinaiseksi. Samoihin aikoihin lepät yleistyivät ja männyt harvinaistuivat.[16]. Kanervat (Ericaceae) ja tuulipölytteiset ruohokasvit yleistyivät[17].
Kautta edelsi ainakin lopultaan yleensä viileämpi Suster-vaihe [18], jota edelsi ylämioseeni [19].
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://www.neclime.de/publications.html
- ↑ a b c d Geluk et al.: Stratigraphy and tectonics of the Roer Valley Graben 1994.
- ↑ Petit et al.: Major palaeohydrographic changes in Alpine foreland during the Pliocene - Pleistocene
- ↑ linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/0277379196000224
- ↑ http://www.rvde.nl/pdf/2%20Kiezelooliet%20afzettingen.pdf>
- ↑ a b Department of Biology: Paleoecology
- ↑ W. H. Zagwijn, Aspects of the pliocene and pleistocene vegetation in the Netherlands, Plate XI, Susteren
- ↑ W. H. Zagwijn, Aspects of the pliocene and pleistocene vegetation in the Netherlands, Plate VIII, Susteren
- ↑ Aspectsplate IX
- ↑ a b Zagwijn, Aspects, plate III
- ↑ Zagwijn, Aspects, plate IX
- ↑ Zagwijn, Aspects, Plate III ja myös Plate IX
- ↑ Zagwijn, Aspects, Plate XIII
- ↑ Zagwijn, Aspacts, Plate XIII
- ↑ Zagwijn, Aspects, plate XI
- ↑ Aspects, Plate IX
- ↑ Zagwijn, Aspects,Plate XI
- ↑ W. H. Zagwijn, Aspects of the pliocene and pleistocene vegetation in the Netherlands, Plate IX, Susteren ja Plate III Bouwenberg
- ↑ W. H. Zagwijn, Aspects of the pliocene and pleistocene vegetation in the Netherlands, Plate VI, Susteren
