Brunein miehitys

Wikipedia
Ohjattu sivulta Brunein taistelu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brunein miehitys
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa
Japanilainen taistelulaiva Yamato Brunein lähistöllä lokakuussa 1944
Japanilainen taistelulaiva Yamato Brunein lähistöllä lokakuussa 1944
Päivämäärä:

16.–22. joulukuuta 1941

Paikka:

Brunei, Borneo

Lopputulos:

Japanilaiset miehittivät Brunein

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta
 Intia

 Japani

Komentajat

Intia Karamjeet Singh Judge
Intia Gian Singh

Japanin keisarikunta Kiyotake Kawaguchi

Vahvuudet

ei tiedossa

10 000 sotilasta

Tappiot

ei tiedossa

ei tiedossa

Brunein miehitys oli osa Japanin Hollannin Itä-Intian sotaretkeä toisessa maailmansodassa, jossa Japani miehitti Brunein.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malaijan niemimaahan kohdistui sotilaallinen uhka heti Japanin liityttyä sotaan ja Singaporeen sijoitettu aluejohto ei varannut joukkoja Borneon puolustamiseksi. Japanin Malaijan alueen suunnitelmaan sisällytettiin alusta alkaen Borneon valtaus Sarawakin Mirin ja Brunein Serian öljykenttien vuoksi.[1]

Britit siirsivät jo joulukuussa 1940 Miriin komppanian 15. Punjab-rykmentin II pataljoonasta, jonka tehtävänä oli suojata öljykenttien tuhoamista valmistelevia osastoja. Elokuussa 1941 laskettiin öljykenttien tuotantoa 70 prosenttia ja samalla tehtiin lopullinen päätös, ettei Brittiläistä Pohjois-Borneota, Bruneita ja Labuanin aluetta puolustettaisi. Pohjois-Borneon kuvernööri sai tehtäväksi tiedottaa päätöksestä alueen vapaaehtoisille joukoille ja poliisille.[2]

Valtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamista Cam Ranh Baystä lähti 13. joulukuuta varhain aamulla keisarillisen Japanin laivaston saattue Miriin ja Seriaan kuljettaen miehitysjoukkoja. Osastoon kuuluivat Fubuki-luokan hävittäjien Shinonome, Shirakumo ja Murakumo sekä sukellusveneentorjunta-aluksen suojaamina kymmenen kuljetusalusta. Myöhemmin osastoon liittyi kevyt risteilijä Yura ja vesilentokoneidenemäalus Kamikawamaru sekä raskaat risteilijät Kumano ja Suzuya ja niitä suojanneet hävittäjät Fubuki ja Sagiri. Maihinnousu alkoi 16. joulukuuta, ja se kohtasi vain vähäistä vastarintaa.[1]

10 000 Cam Ranh Baylta Vietnamista lähtenyttä japanilaissotilasta nousi maihin Bruneihin Kuala Belaitissa 16. joulukuuta 1941. Japanilaisia oli vastassa Brittiläisen Intian 15. Punjab-rykmentin II pataljoona, joka oli sijoitettu Kuchingiin, Sarawakiin.

Kuuden päivän jälkeen japanilaisten onnistui miehittää koko Brunei.[3] Miehityksen jälkeen Brunein sulttaani Ahmad Tajuddin teki sopimuksen japanilaisten kanssa maan hallinnasta.[4] Brunei jaettiin viiteen prefektuuriin, jotka olivat Baram, Labuan, Lawas, Limbang ja Pohjois-Borneo. Pengiran Yusuf, joka johti yhtä prefektuuria oli Hiroshimassa koulutuksessa ja selviytyi atomipommista vuonna 1945.

Bruneinlahdelle ja Labuaniin rakennettiin laivasto- ja lentotukikohta. Liittoutuneiden joukot pommittivat laivastotukikohtaa ja Kuala Betaitin kaupunkia useasti sodan aikana. Kampong Ayerin kylä säästyi pommituksilta sodan aikana. Jpaanilaiset miehittivät Bruneita vuoteen 1945, jolloin Australian 9. divisioona vapautti alueen Operaatio Oboe Sixin aikana 10. kesäkuuta 1945, jolloin japanilaisjoukkojen komentaja Masao Baba antautui liittoutuneille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)
  • Woodburn, Hirby S.: The War Against Japan Volume I The Loss of Singapore. United Kingdom Military Series: History of the Second World War. Uckfield, East Sussex: Naval & Military Press, 2004. ISBN 1-845740-60-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dull, Paul S. s. 42
  2. Woodburn, Hirby S. s. 222
  3. Yunos, Rozan: Brunei under the Japanese occupation bt.com.bn. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
  4. The Japanese Interregnum..., Graham Saunders, A history of Brunei, Edition 2, illustrated, reprint, Routledge, 2002, page 129, ISBN 070071698X, 9780700716982