Brock Lesnar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brock Lesnar
Brock Lesnar in 2003.jpg
Tiedot
Pituus 190,5 cm[1]
Paino 266 lbs. 121 kg.
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Syntymäaika 12. heinäkuuta 1977 (ikä 37)
Syntymäpaikka Webster, Etelä-Dakota
Taistelutyyli Paini
Tilastot
Ottelut 8
Voitot 5
– tyrmäyksellä 2
– luovutuksella 1
Tappiot 3

Brock Edward Lesnar (s. 12. heinäkuuta 1977 Webster, Etelä-Dakota) on yhdysvaltalainen showpainija ja entinen vapaaottelija. Ensiesiintymisenä showpainijana Lesnar teki vuonna 2000. Lesnar oli menehtyä akuuttiin paksusuolen umpipussitautiin vuonna 2010.

Painiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brock Lesnar menestyi erinomaisesti painijana opiskellessaan Minnesotan yliopistossa. Hän voitti Yhdysvaltain yliopistojen The National Collegiate Athletic Association (NCAA) korkeimman divisioonan raskaan sarjan mestaruuden vuonna 2000.[2]

Showpainiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brock Lesnarin nousu alkoi varsinaisesti vuonna 2002, jolloin hänen managerinaan toimi Paul Heyman (Extreme Championship Wrestlingin omistaja). Lesnar voitti kyseisen vuoden King of the Ring -turnauksen ja näin ollen ansaitsi paikan Summer Slam -tapahtumaan ottelemaan WWE:n kiistattomasta mestaruudesta The Rockia vastaan.

Eräässä Smackdownissa Hulk Hogan ja The Rock ottelivat Christiania ja Lance Stormia vastaan joukkuemestaruudesta. Lesnar kuitenkin juoksi paikalle ja teki F5-lopetusliikkeensä Hoganille.

Hoganin ja Lesnarin välille käsikirjoitettiin pienimuotoinen vihanpito (feud), mikä auttoi Lesnaria tämän uralla. Lesnar otteli Hogania vastaan eräässä Smackdownissa panoksenaan paikka mestaruusottelussa Summer Slam -tapahtumassa. Lesnar "tuhosi" Hoganin tässä matsissa, retuuttaen häntä Bear Hugissa ja iskien häntä ottelun jälkeen tuolilla päähän. Hogan lähetettiin monta kuukautta kestäneelle lomalle.

Summer Slam -tapahtumassa Brock Lesnar voitti The Rockilta WWE:n kiistattoman mestaruuden. 25-vuotias Lesnar oli silloin nuorin päämestaruuden voittanut WWE-painija lajin historiassa. Lesnar puolusti menestyksekkäästi mestaruuttaan mm. Undertakeria vastaan. Lopulta Lesnar kuitenkin hävisi mestaruutensa Survivor Seriesissä Big Show'lle, kun Paul Heyman petti Lesnarin ja siirtyi Big Show'n taakse.

Brock Lesnar on myös tehnyt ehkä kaikkien aikojen suurimman suplexin, hän heitti Big Show'n kulmasta ja kehä meni rikki.

Vuosi 2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lesnar osallistui vuoden 2003 Royal Rumble -tapahtuman ryhmäotteluun yhdessä 29 muun painijan kanssa ja onnistui voittamaan koko ottelun. Viimeisenä Lesnar heitti kehästä ulos Undertakerin. Lesnar ansaitsi paikkansa Wrestlemania XIX:n Main Event -otteluun ja voittikin WWE-mestaruuden Kurt Anglelta. Myöhemmin samana vuonna Vengeance PPV -tapahtumassa 21. heinäkuuta Kurt Angle voitti mestaruuden takaisin Triple Threat -kolminottelussa (Big Show vs. Brock Lesnar vs. Kurt Angle). Lesnar kohtasi Kurt Anglen Wrestlemania XIX:in revanssiottelussa SummerSlamissa, jossa hän kuitenkin hävisi. Lesnar sai taas revanssiottelun, neljän viikon päästä SmackDown!issa tunnin pituisessa Ironman -ottelussa, jonka hän voitti. Lesnar puolusti loppuvuodesta mm. Undertakeria vastaan No Mercy -nimisessä tapahtumassa Biker Chain -ottelumuodossa. Lesnar sai pidettyä mestaruuden loppuvuoden ajan.

Vuosi 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Royal Rumble -tapahtumassa Lesnar puolusti mestaruuttaan Hardcore Hollya vastaan voitokkaasti. Aiemmin illalla Lesnar oli kuitenkin jutellut Bill Goldbergin kanssa ja päättikin pilata Goldbergin mahdollisuuden päästä Wrestlemanian pääotteluun tunkeutumalla Rumbleen ja tekemälle Goldbergille F5-liikkeen ja aiheuttaen tälle samalla eliminoinnin.

No Way Outissa Lesnar puolusti mestaruuttaan Eddie Guerreroa vastaan. Goldberg teki sisäänjuoksun ja iski Spearin Lesnarille. Eddie teki myöhemmin Frog Splashin ja voitti WWE-mestaruuden.

Häviöstä katkera Lesnar asettui polvilleen Smackdownissa ja pyysi päästä Wrestlemaniassa Goldbergia vastaan. Ottelu solmittiin, mutta Lesnarin pettymykseksi Stone Cold Steve Austin asetettiin otteluun tuomariksi. Lesnar ilmaantuikin RAW-lähetykseen, iski F5:n Austinille ja varasti tämän mönkijän. Myöhemmin Austin kuitenkin saapui Smackdowniin hakemaan mönkijänsä pois ja antamaan Lesnarille selkäsaunan.

Wrestlemaniassa Lesnar ja Goldberg kohtasivat. Kyseessä oli Loser leaves WWE, jonka Goldberg voitti. Ottelun jälkeen Lesnar näytti sekä yleisölle että Austinille keskisormea, jolloin Austin teki hänelle Stunnerin, potki Brockin ulos kehästä ja aloitti oluenjuonnin. Goldberg palasi kehään ja joi muutaman oluen Austinin kanssa, kunnes Austin teki tällekin lopetusliikkeensä. Kyseisen ottelun jälkeen Brock Lesnaria ei ole WWE:ssä näkynyt.

Vuosi 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lesnar lähti pelaamaan amerikkalaista jalkapalloa Minnesota Vikings -joukkueen harjoitusleirille haluten lopettaa uransa painijana. Lesnarin ura jalkapalloilijana ei kuitenkaan toiminut ja pian hänet nähtiinkin esiintymässä NJPW:ssä. 8. lokakuuta 2005 Lesnar voitti IWGP Heavyweight -mestaruuden.

Paluu WWE:hen 2012-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WWE ja Lesnar solmivat yksivuotisen sopimuksen, johon kuuluu WrestleMania 29. Lesnar tekee vähintään kaksi esiintymistä kuukaudessa, ja Manian lähestyessä esiintymiset lisääntyvät. Tällä hetkellä uskotaan, että Brock tulee tekemään 30-35 esiintymistä seuraavan vuoden aikana.

Wrestlemania XXVIII:n jälkeisessä Raw:ssa 2.4.2012 Brock Lesnar palasi WWE:hen, kun John Cena pyysi The Rockia tulemaan kehään ja hänen sijastaan Lesnar ilmestyi paikalle. Lesnar oli kättelemässä Cenaa, mutta tekikin sen sijaan F-5 -lopetusliikkeensä. Tämä johti otteluun Extreme Rulesissa, jonka John Cena voitti. Seuraavana iltana Lesnar kävi Triple H:n kimppuun murtaen samalla hänen kätensä. Feudi kulminoitui Summerslam tapahtumassa elokuussa, Lesnar voitti matsin. Seuraavana iltana Rawissa hän sanoi saavuttaneensa kaiken WWE:ssä.

Wrestlemania XIX:ssä Brock Lesnar hävisi Triple H:lle No Holds Barred - ottelussa, jossa panoksena oli Triple H:n uran loppuminen jos tämä olisi hävinnyt.

Wrestlemania XXX:ssä Brock Lesnar voitti The Undertakerin ja rikkoi tämän voittamattoman ( 21-0 ) ottelu sarjan Wrestlemaniassa.

Vapaaottelu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lesnar harjoittaa nykyisin MMA:ta entisen UFC mestari Pat Miletichin opastuksella ja teki debyyttinsä K-1 HERO'S-liigan tapahtumassa ottaen vakuuttavan voiton reilun minuutin pituisesta ottelusta. Seuraavaksi Lesnar nähtiin UFC:ssä ottamassa yhteen Frank Mirin kanssa, häviten suoralla polvilukolla ensimmäisessä erässä.lähde?

15. marraskuuta 2008 Lesnar otti uransa suurimman voiton, kun hän otteli UFC 91 -tapahtumassa Randy Couturea vastaan UFC:n raskaansarjan mestaruudesta. Lesnar voitti ottelun toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä tullen täten UFC:n raskaansarjan mestariksi.[3] Lesnar puolusti mestaruuttaan menestyksekkäästi kaksi kertaa mutta hävisi sen Cain Velasquezille UFC 121 -tapahtumassa.

Brock Lesnar otteli 30. joulukuuta 2011 Alistair Overeemia vastaan UFC 141 -tapahtumassa ykköshaastajan paikasta. Lesnar hävisi ottelun tuomarin keskeytyksellä ensimmäisessä erässä. Ottelun jälkeen Lesnar ilmoitti lopettavansa vapaaottelu-uransa.

Tulos Vastustaja Lopetustapa Erä (Aika) Tapahtuma Päivämäärä Paikka Muuta
Tappio Alankomaat Alistair Overeem Tekninen tyrmäys (Iskut keskivartaloon) 1 (2:26) UFC 141 30. joulukuuta 2011 Las Vegas Ottelu ykköshaastajan paikasta
Tappio Yhdysvallat Cain Velasquez Tekninen tyrmäys (Lyönnit) 1 (4:12) UFC 121 23. lokakuuta 2010 Anaheim, Kalifornia Menetti raskaansarjan mestaruuden
Voitto Yhdysvallat Shane Carwin Luovutus (Käsikolmio -kuristus) 2 (´2:19) UFC 116 Lesnar vs. Carwin 3. heinäkuuta 2010 Las Vegas Puolusti raskaansarjan mestaruutta
Voitto Yhdysvallat Frank Mir Tekninen tyrmäys (Lyönnit) 2 (1:48) UFC 100 11. heinäkuuta 2009 Las Vegas Puolusti raskaansarjan mestaruutta
Voitto Yhdysvallat Randy Couture Tekninen tyrmäys (Lyönnit) 2 (3:07) UFC 91: Couture vs. Lesnar 15. marraskuuta 2008 Las Vegas UFC Heavyweight -Titteliottelu
Voitto Yhdysvallat Heath Herring Päätös (Yksimielinen) 3 (5:00) UFC 87: Seek And Destroy 9. elokuuta 2008 Minneapolis
Tappio Yhdysvallat Frank Mir Luovutus (Suora polvilukko) 1 (1:30) UFC 81: Breaking Point 3. maaliskuuta 2008 Las Vegas
Voitto Etelä-Korea Min Soo Kim Luovutus (Lyönnit) 1 (1:09) K-1 HERO'S Dynamite!! USA 2. kesäkuuta 2007 Los Angeles

Brock Lesnarin mestaruudet ja saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Showpaini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

World Wrestling Entertainment

New Japan Pro Wrestling

  • IWGP Heavyweight Championship

Inoki Genome Federation

  • IWGP Third Belt Championship (Ensimmäinen mestari)

Ohio Valley Wrestling

  • OVW Southern Tag Team Championship (Shelton Benjaminin kanssa 3 kertaa)

Pro Wrestling Illustrated (Wrestlingiä käsittelevä aikakauslehti)

Vapaaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultimate Fighting Championship

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]