Bret Hedican

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bret Hedican
Brethedican2.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 10. elokuuta 1970 (ikä 43)
Saint Paul, Minnesota
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 188 cm
Paino 95 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1992–2009
Seurat St. Louis Blues
Vancouver Canucks
Florida Panthers
Carolina Hurricanes
Anaheim Ducks
NHL-varaus 198. varaus, 1988
St. Louis Blues

Bret Michael Hedican (s. 10. elokuuta 1970 Saint Paul, Minnesota) on yhdysvaltalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen ammattilaisuraa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen uraansa ammattilaisena Hedican kiekkoili North St. Paulin high schoolin joukkueessa Dragonsissa ja St. Cloud State Universityn joukkueessa Huskiesissa. Hedicanin tilastollisesti paras kausi Huskiesin riveissä oli kausi 1990–1991, jolla hän teki 47 tehopistettä, 21 maalia ja 26 syöttöpistettä, 41:ssä ottelussa. Kauden jälkeen hänet nimettiin WCHA:n (Western Collegiate Hockey Association) ensimmäiseen tähdistökenttään. Saatuaan yliopisto-opintonsa päätökseen Hedican aloitti kauden 1991–1992 Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkueessa.[2]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedican sai NHL-varauksen vuonna 1988, kun St. Louis Blues varasi hänet numerolla 198 uusien pelaajien varaustilaisuuden kymmenennellä kierroksella.[3] Hän aloitti NHL-uransa maaliskuussa 1992, Albertvillen talviolympialaisten jälkeen, ja pelasi loppukaudella 1991–1992 neljä NHL:n runkosarjaottelua ja viisi pudotuspeliottelua St. Louis Bluesin kokoonpanossa.[2]

Ensimmäisellä täydellä ammattilaiskaudellaan, kaudella 1992–1993, Hedican pelasi 42 runkosarjaottelua ja kymmenen pudotuspeliottelua NHL:ssä ja 19 runkosarjaottelua Bluesin farmiseurassa, IHL:n Peoria Rivermenissä. Kaudesta 1993–1994 alkaen hän pelasi vakituisesti NHL:ssä. Hän aloitti tuon kauden St. Louis Bluesissa, mutta maaliskuussa 1994, siirtorajan kynnyksellä, Blues kauppasi Hedicanin yhdessä Jeff Brownin ja Nathan LaFayetten kanssa Vancouver Canucksiin saaden vaihdossa Craig Janneyn. Canucksissa Hedican pelasi lähes viiden vuoden ajan, kauden 1993–1994 lopun, neljä täyttä kautta ja kauden 1998–1999 alun. Hän teki noina vuosina parhaimmillaan 29 tehopistettä yhden runkosarjakauden aikana, kuusi maalia ja 23 syöttöpistettä kaudella 1995–1996, ja saavutti plusmiinustilastossa parhaimmillaan lukeman +8 (kaudella 1995–1996).[2] Vuonna 1994 hän pelasi ensimmäisen kerran urallaan Stanley Cupin loppuotteluissa, mutta New York Rangers vei mestaruuden otteluvoitoin 4–3.[4] Hedican teki 24:ssä pudotuspeliottelussa seitsemän tehopistettä, yhden maalin ja kuusi syöttöpistettä.[2]

Tammikuussa 1999 Hedican siirtyi Florida Panthersiin pelaajakaupassa, jossa Panthers sai hänen lisäkseen Pavel Buren, Brad Ferencen ja kolmannen kierroksen varausoikeuden NHL:n varaustilaisuudessa 2000, ja jossa Canucksiin siirtyivät Ed Jovanovski, Dave Gagner, Mike Brown, Kevin Weekes ja ensimmäisen kierroksen varausoikeus vuonna 2000. Hän pelasi Panthersissa kolme vuotta, kauden 1998–1999 lopun, kaksi täyttä kautta ja kauden 2001–2002 alun. Tammikuussa 2002 Panthers kauppasi Hedicanin, Kevyn Adamsin ja Tomáš Malecin Carolina Hurricanesiin vaihdossa Sandis Ozoliņšiin ja Byron Ritchieen.[2]

Hedican pääsi Hurricanes-vuosinaan pelaamaan kahdesti Stanley Cupin loppuotteluissa, ensimmäisen kerran ensimmäisenä keväänään seurassa, keväällä 2002, jolloin seura kohtasi loppuotteluissa Detroit Red Wingsin.[2] Red Wings vei mestaruuden voitoin 4–1.[5] Hedican pelasi pudotuspeleissä 2002 23 ottelua, joissa hän teki viisi tehopistettä, maalin ja neljä syöttöpistettä, ja keräsi toiseksi eniten jääaikaa joukkueensa puolustajista Sean Hillin jälkeen, keskimäärin 23 minuuttia ja 52 sekuntia ottelua kohden.[2][6] Vuonna 2006 Hedican oli voittamassa Carolina Hurricanesin seurahistorian ensimmäistä Stanley Cupia, kun seura voitti loppuotteluissa Edmonton Oilersin otteluvoitoin 4–3.[7] Hän oli tuolloinkin joukkueensa avainpelaajia kerättyään eniten jääaikaa joukkueensa puolustajista, keskimäärin 22 minuuttia ja 40 sekuntia ottelua kohden, ja tehtyään 11 tehopistettä, kaksi maalia ja yhdeksän syöttöpistettä, 25:ssä ottelussa.[2][8][9]

Hedican teki lokakuussa 2008 vapaana pelaajana sopimuksen NHL-seura Anaheim Ducksin kanssa. Hän edusti Ducksia 51:ssä runkosarjaottelussa kaudella 2008–2009.[2] Luotettavaksi puolustavaksi puolustajaksi kuvailtu Hedican ilmoitti pelaajauransa päättymisestä syyskuussa 2009.[8][10] Hän pelasi seitsemäntoista vuotta käsittäneellä NHL-urallaan yhteensä 1039 runkosarjaottelua, joissa hän teki 294 tehopistettä, 55 maalia ja 239 syöttöpistettä, ja 108 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 26 tehopistettä, neljä maalia ja 22 syöttöpistettä. Hän saavutti plusmiinustilastossa parhaimmillaan lukeman +17, mikä tapahtui kaudella 2007–2008.[2]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedican edusti Yhdysvaltoja kaksissa talviolympialaisissa, Albertvillessä 1992 ja Torinossa 2006, ja kolmissa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, 1997, 1999 ja 2001.[2] Hän ei voittanut maajoukkueurallaan arvokilpailumitaleja.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedican on ollut vuodesta 2000 naimisissa taitoluistelija Kristi Yamaguchin kanssa.[11] Heillä on kaksi lasta, tyttäret Keara (s. 2003) ja Emma (s. 2005).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bret Hedican Sports-Reference.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k Bret Hedican Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  3. Bret Hedican Hockey-Reference.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  4. a b Bernstein, Viv: Yamaguchi-Hedican: Skating With Stars, and Dealing With Diapers NYTimes.com. 20.4.2006. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  5. 2002 NHL Playoff Summary Hockey-Reference.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  6. Carolina Hurricanesin jääaikatilasto NHL:n pudotuspeleissä 2002 NHL.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  7. 2006 NHL Playoff Summary Hockey-Reference.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  8. a b DeCock, Luke: Former Cane Hedican to retire NewsObserver.com. 16.9.2009. Viitattu 3.9.2011. (englanniksi)
  9. Carolina Hurricanesin jääaikatilasto NHL:n pudotuspeleissä 2006 NHL.com. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  10. Stanley Cup Journals: 25 hhof.com. 2006. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 3.9.2011. (englanniksi)
  11. Hamm, Liza: At Home with Kristi Yamaguchi People.com. 14.4.2008. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]