Brest (Valko-Venäjä)
Wikipedia
| Бе́расьце, Брест Brest |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Valko-Venäjä | ||||
| Alue | Brestin alue | ||||
| Perustamisvuosi | 1019 (maininta) | ||||
| Väkiluku | 300 100 (2004) | ||||
| Pinta-ala | 73,7 km² | ||||
| Väestötiheys | as./km² | ||||
| Korkeus | 125-150 m mpy | ||||
| Sivusto | Brestin virallinen sivusto (venäjäksi) | ||||
Brest (valkoven. Бе́расьце, Брэст, Bieraście, Brest, vanhalta nimeltään Brest-Litovsk, puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem tai Brześć Białoruski, ven. Брест, liett. Lietuvos Brasta), on 300 100 asukkaan (2004) kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetsjokien yhtymäkohdassa [1]. Brest on Brestin alueen (Brest voblast) pääkaupunki.
Neuvostoliiton aikana Brest oli tärkeä rautatiekaupunki Berliinin–Moskovan radan varrella, koska kaupungissa eurooppalainen kapeampi raideleveys kohtaa leveämmän venäläisen. Osa kaupungin ratapihasta on saastunut radioaktiivisen materiaalin kuljetuksen takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaupunki on mainittu ensimmäisen kerran nimellä Berestye vuonna 1019, jolloin se oli osa Kiovaa. Keskiajalla kaupungin valloittivat vuorotellen Puola, Liettua ja mongolit (1241). Kaupunki liitettiin Puola-Liettuaan vuonna 1569, ja nimettiin uudelleen Brest-Litovskiksi.
Vuonna 1795 kaupunki siirtyi Puola-Liettuan kolmannen jaon jälkeen Venäjän keisarikuntaan. Maaliskuussa 1918 kaupungissa solmittu Brest-Litovskin rauhansopimus lopetti ensimmäisen maailmansodan Venäjän ja keskusvaltojen välillä. Vuonna 1919 kaupunki liitettiin jälleen Puolaan. Molotovin-Ribbentropin sopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto valtasi kaupungin toisen maailmansodan sytyttyä 1939. Natsi-Saksa hyökkäsi Brestiin operaatio Barbarossan alussa 1941. Kaupunki pystyi vastustamaan hyökkäystä kuukauden. Brestin juutalaisyhteisö tuhottiin natsimiehityksen aikana. Brestin linnoituksen 1941 saksalaisia vastaan osoittamasta vastarinnasta nimettiin kaupunki Neuvostoliitossa sankarikaupungiksi.
Neuvostoliitto valtasi Brestin 1944, ja Jaltan konferenssin mukaan siitä tuli Valko-Venäjän Neuvostotasavallan osa vuonna 1945. Neuvostoliiton hajottua kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Neuvostotyylinen muistomerkki vuoden 1941 taisteluiden paikalla
- Arkeologinen museo lähellä taistelukenttää
- Belavežkaja Puštšan kansallispuisto 70 km kaupungista pohjoiseen
- Kamenetsin torni kaupungin ja kansallispuiston välillä
- Tadeusz Kosciuszkon syntymäkylä Kosava
- Rautatiemuseo
- Holokaust-muistomerkki
[muokkaa] Korkeakouluja
Brestiin on sijoittunut kaksi Valko-Venäjän valtiollista yliopistoa: Brestin valtiollinen A.S. Puskinin yliopisto ja Brestin valtiollinen tekninen yliopisto [2]. Näiden lisäksi kaupungissa on ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste [3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Е.Л. Макаревич (toim.) Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog). 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk (2005). ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
- ↑ The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- WikiMapia karttalinkki kaupunkiin, kohteiden selitys pääosin (englanniksi) tai (venäjäksi)
- http://www.brestonline.com
- Brest State Technical University (* 1966) (englanniksi) ja (venäjäksi)
- Brest State University named after A.S.Pushkin (venäjäksi) ja (englanniksi)
- http://www.brest-bel.narod.ru
- Brestin historiaa (valkovenäjäksi)
- Brestin kaupungin viralliset sivut (venäjäksi)
- Tietoa ja kuvia Brestistä (venäjäksi)
- valokuviua Brestistä radzima.org(englanniksi)
