Brasiliankesalpinia
| Brasiliankesalpinia | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Kesalpiniat Caesalpinia |
| Laji: | echinata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Caesalpinia echinata |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Brasiliankesalpinia eli brasilianneulapalko[3] eli brasilpuu eli bresilja (Caesalpinia echinata, syn. Paubrasilia echinata) on hernekasvien heimon kesalpinioiden sukuun kuuluva kasvilaji.[4][5] Myös nimillä brasilianpuu, bresiljapuu ja pernambukopuu[6] tunnettu laji on keski- ja eteläamerikkalainen puu, jota on käytetty väriaineen tuottamiseen. Se on saanut nimensä alun perin hehkuvaa hiillosta tarkoittavasta portugalinkielisestä sanasta brasil, jota käytettiin kuvaamaan puun aasialaisen sukulaislajin sappankesalpinian (Caesalpinia sappan) puuainesta. Portugalilaiset löysivät tätä puuta runsaasti Etelä-Amerikasta, alueelta, jolle he antoivat nimeksi Hehkupuun maa, Terra de Brasil.[7]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brasiliankesalpinian lehdissä on soikeita lehdyköitä pareittain. Keltaiset kukat kasvavat terttuina. Siemenkota on litteä, piikkinen ja sitruunan siemenen muotoinen.[7] Kaarnassa kasvaa piikkejä. Nuoren puun rungosta suuri osa on valkoista ja pehmeää, mutta ydinpuu on punaista ja kiiltävää. Puun ikääntyessä ydinpuun osuus kasvaa. Puu kasvaa hitaasti, mutta jo 30-vuotiaasta puusta voidaan tehdä jousia.[8]
Brasiliankesalpinia kukkii ja tekee hedelmiä elokuun lopulta maaliskuuhun.[9]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brasiliankesalpiniaa kasvaa Brasilian itäosissa. Se on luonnonvarainen Pernambucon, Bahian, Espirito Santon ja Rio de Janeiron osavaltioissa, mutta sitä on istutettu muuallekin.[9] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut lajin erittäin uhanalaiseksi.[10]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brasiliankesalpinian ydinpuusta saadaan punaista väriainetta. Sitä on käytetty myös jousisoittimien jousien valmistamiseen[7]. Puun siemenistä tehdään koruja[11].
Sitä on käytetty myös rohdoksena, ja sen käyttöä syöpälääkkeeksi on tutkittu[12]. Brasilianpuun kaupallista käyttöä on rajoitettu CITES-sopimuksella[13].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Caesalpinia echinata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Paubrasilia echinata Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
- ↑ CITES-lajiluettelo, Euroopan unionin virallinen lehti 12/2019.
- ↑ Räty, Ella: Viljelykasvien nimistö, s. 35. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Junikka, Leo ja Kurtto, Arto: Caesalpinia echinata Lam. Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.11.2020.
- ↑ hakusana Cæsalpinia, Tietosanakirja palsta 1420. Tietosanakirja Oy 1909
- ↑ a b c Wayne P. Armstrong: Brazilwood (Caesalpinia echinata) (Arkistoitu – Internet Archive) Pacific Horticulture 1992
- ↑ What is pernambuco (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Arkive (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IUCN
- ↑ Sademetsien korut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Use of Pernambuco wood
- ↑ Brasilianpuun tuonti, jälleenvienti ja varastot Ympäristöministeriö
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Caesalpinia echinata (englanniksi)
- UNEP World Conservation Monitoring Centre (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| ||||||||||