Brachycereus nesioticus
| Brachycereus nesioticus | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Suku: | Brachycereus |
| Laji: | nesioticus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Brachycereus nesioticus on kaktuslaji, joka ainoa laji suvussaan. Se on Galápagossaarten endeeminen kasvilaji. Se on verraten pienikokoinen ja kasvaa lähes paljailla laavakentillä, joilla ei monikaan kasvi tule toimeen. Suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielisestä lyhyttä tarkoittavasta sanasta brakhys.[3]
Sukulaisuussuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DNA-tutkimusten mukaan lajin läheisin sukulainen on Jasminocereus thouarsii, joka sekin on endeeminen Galápagossaarilla. Yhdessä nämä suvut ovat läheisiä suvulle Armatocereus, joka esiintyy Ecuadorin ja Perun rannikoilla.[3]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brachycereus-kaktus on monivartinen ja muodostaa tiheitä kasvustoja, joiden korkeus on 40–60 cm ja leveys jopa kaksi metriä. Varret ovat vaihtelevissa määrin pystykasvuisia, liereitä ja tiheäpiikkisiä. Läpimitta on 3–5 cm. Matalia varren pitkittäisharjuja on 16–22. Yhdessä ryhmässä (areolissa) on noin 40 piikkiä, jotka ovat erikokoisia, kellertäviä ja vanhemmiten tummuvia, jopa viiden sentin mittaisia.[3]
Päivällä avautuvat kukat ovat kapean suppilomaisia, kermanvalkoisia, 6–11 cm pitkiä ja 2–5,5 cm leveitä. Kukkaperässä on paljon piikkisiä areoleja ja pieniä suomuja. Hedelmä on tumma, kypsänä mehevä, 1,5–3,5 cm pitkä, keltaisten piikkien peittämä ja siinä on jäljellä kuihtuneet terälehdet. Siemen on ruskeanmusta, pyöreä tai hieman soikea, 1–1,5 mm:n pituinen.[3]
Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brachycerus nesioticus kasvaa Galapagossaarista Bartolomén, Fernandinan, Genovesan, Isabelan, Pintan ja San Salvadorin saarilla. Sen kasvupaikat ovat hyvin kuivia laava-alustoja merenpinnan tasossa. Ecuadorin hallitus on kieltänyt kasvin keräämisen saariston muodostamasta kansallispuistosta. Niinpä kasvi on lähes tuntematon viljelyssä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. – Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9 (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brachycereus nesioticus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ CactiGuide.com Brachycereus cactiguide.com. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ a b c d e Anderson 2001:130
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.arkive.org/lava-cactus/brachycereus-nesioticus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||