Olibaanit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Boswellia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olibaanit[1]
Temppeliolibaani (Boswellia sacra)
Temppeliolibaani (Boswellia sacra)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Tohtorinpuukasvit Burseraceae
Suku: Olibaanit Boswellia
Roxb. ex Colebr.
Katso myös

  Olibaanit Wikispeciesissä
  Olibaanit Commonsissa

Olibaanit (Boswellia) on tohtorinpuukasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti 23 lajia, joita kasvaa Afrikassa, Intiassa ja arabimaiden eteläosissa.[2]

Osalla olibaaneista on farmakologisia, erityisesti tulehduksia estäviä, ominaisuuksia. Raamatullinen suitsuke on todennäköisesti sukuun kuuluvan temppeliolibaanin (Boswellia sacra) pihkaa eli olibaanihartsia. Temppeliolibaania ja salaiolibaania voidaan pitää myös huonekasvina.[1]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä tärkeää lajia, joiden pihkasta valmistetaan erilaatuisia suitsukkeita ovat Boswellia frereana, Boswellia papyrifera, temppeliolibaani ja salaiolibaani. Boswellia papyrifera on nykyään olibaanihartsin merkittävin lähde[3].

Lääkinnällinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olibaanilajeja on pitkään käytetty Ayurvedisessä lääkinnässä ja niistä on havaittu olevan apua astman ja erilaisten tulehduksien hoidossa (Gupta I et al. 1998)

Kannan romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boswellia papyrifera -lajin kanta on romahtamassa karjankasvatuksen, tulipalojen ja liikakäytön seurauksena ja muut olibaanit ovat samojen uhkien alaisia[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. a b c d e f Govaerts, R. et al.: Boswellia Roxb. ex Colebr. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 8.2.2024. (englanniksi)
  3. a b Pieter A. Zuidema, Frank J. Sterck, Motuma Tolera, Mindaye Teshome, Wubalem Tadesse, Ute Sass-Klaassen: Frankincense in peril. Nature Sustainability, 2019-07, nro 7, s. 602–610. doi:10.1038/s41893-019-0322-2. ISSN 2398-9629. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.