Borzjan piiri

Borzjan piiri (ven. Борзинский район, Borzinski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 9 000 neliökilometriä. Asukkaita on 54 400 henkeä (vuonna 2009).^[1]

Borzjan piiri sijaitsee Taka-Baikalian eteläosassa. Lännessä se rajoittuu Ononin ja Olovjannajan piireihin, pohjoisessa Balein ja Aleksandrovski Zavodin piireihin, idässä Krasnokamenskin ja Zabaikalskin piireihin sekä etelässä Mongoliaan.

Piirin hallinnollinen keskus on Borzjan kaupunki. Lisäksi siihen kuuluu Šerlovaja Goran kaupunkimainen taajama ja 15 maalaiskuntaa: Akurai, Biliktui, Hada-Bulak, Južnoje, Kljutševskoje, Kondui, Kurunzulai, Novoborzinskoje, Perednjaja Byrka, Priozernoje, Solovjovsk, Šonoktui, Tsagan-Olui, Tšindant ja Ust-Ozernaja. Asutuskeskuksia on yhteensä 23.

Piirin kautta kulkee Tšitasta Kiinaan johtava rautatie ja maantie. Borzjassa niistä haarautuu yhteys Mongolian Tšoibalsaniin. Piirikeskuksesta on matkaa aluepiirin pääkaupunkiin 349 kilometriä. Lentokenttä suljettiin 1990-luvun lopussa.

Talous perustui 1990-luvulle saakka kaivosteollisuuteen (tina, ruskohiili) ja rautatieliikenteeseen. Nykyään kaivostoiminta on vähäistä. Seudulla on elintarvike- ja metsäteollisuutta. Lampaanhoitoon erikoistunut maatalous tuottaa viljaa, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, munia ja villaa.

Borjzassa toimii lääketieteellinen opisto ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Daurskaja nov. Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä, Dahurian luonnonpuisto ja kaksi muuta luonnonsuojelualuetta.