Borneon taistelut
| Borneon taistelut | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa | |||||||||
 Japanilaisjoukkoja laskeutumassa Borneon pohjoisosaan vuonna 1942
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
3 000 sotilasta |
4 500 sotilasta | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
2 300 kaatunutta |
567 kaatunutta | ||||||||
| ||||||
Borneon taistelut olivat osa Japanin Hollannin Itä-Intian sotaretkeä toiseen maailmansotaan kuuluneessa Tyynenmeren sodassa, jossa liittoutuneet ja Japani taistelivat Borneon saaren hallinnasta Brittiläisellä Borneolla ja Hollannin Itä-Intiassa.[1]
Taistelut alkoivat 16. joulukuuta 1941 Japanin tehtyä maihinnousun saaren pohjoisosaan.[2][3] Viimeiset liittoutuneiden joukot antautuivat 1. huhtikuuta 1942.[1][4] Borneolta käsin japanilaiset pystyivät jatkamaan sotatoimiaan lähialueille ja tammikuussa 1942 käytiin Malaijan ja Singaporen taistelut.[5][6]
Singaporen valtauksen jälkeen useita brittiläisiä ja australialaisia vankeja lähetettiin saarelle vankileireille. Sandakanin lähellä sijaitsevan vankileirin 2 500 sotavangista vain kuusi selvisivät hengissä. Japani miehitti Borneon saarta vuoteen 1945 asti, jolloin liittoutuneet valtasivat saaren takaisin operaatio Oboen aikana.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan alkaessa Borneon saari oli jaettu Hollannin Itä-Intian ja Britannian kesken. Hollannin Itä-Intialle kuului saaren eteläiset osat muodostava Kalimantan ja pohjoisimmissa osissa olivat Britannian protektoraatit, Pohjois-Borneo, Brunei, Sarawak ja Labuan.[5]
Borneo oli rikas luonnonvaroiltaan ja japanilaiset tarvitsivat sotatoimiinsa öljyä, jota oli tarjolla hollantilaisten ja brittiläisten hallitsemilla öljykentillä. Japanilla ei itsellään ollut luonnollista öljyn lähdettä ja Yhdysvallat asetti Japanin öljynvientikieltoon, mikä teki Borneosta houkuttelevan hyökkäyskohteen. Borneon sijainnilla oli myös strategisesti arvoa, koska saari sijaitsi Itä-Aasian, Australian ja Intian välissä. Saarelta oli myös lyhyt etäisyys Malaijalle ja Singaporeen ja Borneolta voitiin hyökätä ja huoltaa joukkoja Malaijan taistelun ja Singaporen taistelun aikana.[7][6][8][1]
Japanin pääkohteet Borneon brittialueilla olivat öljykentät Sarawakin Mirissä ja Brunein Seriassa ja öljynjalostamo Lutongissa, lähellä Miriä. Tärkeä kohde oli myös Kuchingin lentokenttä, josta oli lyhyt 550 km:n etäisyys Singaporeen. Borneo oli japanilaisille myös helpompi hyökkäyskohde, sillä siirtomaiden keskeisimmät alueet olivat muualla. Briteille Singapore oli Kaakkois-Aasian tärkein alue ja hollantilaisille Jaava. Singaporeen ja Jaavalle oli myös keskittynyt maiden Kaakkois-Aasian sotavoimat.[1][9][4]
Sarawakia hallitsi Brooke-suvun dynastia, ja Sarawakin turvana oli Sarawak Rangers sotilasjoukko, joka koostui dajak ja iban kansojen sotilaista. Rangersit koostuivat 1 500 viidakkosodankäyntiin erikoistuneesta sotilaasta.[9][10]
Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japani aloitti Tyynenmeren sodan 7. joulukuuta 1941 hyökkäämäällä Pearl Harboriin Yhdysvaltain laivastotukikohtaan. Charles Vyner Brooken johtama Sarawakin hallitus määräsi nopeasti Sarawakin öljykentät hävitettäväksi, Lutongin öljynjalostamon purettavaksi ja Mirin ja Serian lentokentät hävitettäväksi. 8. joulukuuta mennessä tehtävät oli suoritettu.[9]
17. joulukuuta japanilaisjoukot hyökkäsivät Miriin ja Lutongiin, Sarawakin rannikolle. Mirin turvana oli vain noin 50 hengen poliisiyksikkö, joka antautui vähäisen taistelun jälkeen. Japanilaiset saivat helposti hallintaansa Mirin öljykentät ja lentokentän. Öljykenttien valtauksen jälkeen japanilaiset ryhtyivät kunnostamaan niitä takaisin toimintakuntoon. Mirin jälkeen japanilaiset etenivät Kuchingiin 24. joulukuuta, josta britit olivat jo paenneet ja tuhonneet lähtiessään kaupungin lentokentän.[9][1]
Joulukuun loppuun mennessä suurin osa Hollannin ja Britannian joukoista oli paennut hollannin hallitsemaan Singkawangin kaupunkiin, jonne japanilaiset kohdistivat seuraavat hyökkäyksensä. Britannian hallinnassa olleet Borneon alueet olivat täysin japanilaisten hallussa, kun Japani sai miehitettyä Brunein 22. joulukuuta.[1][11] Borneon pohjoisten osien valtauksen jälkeen japanilaiset hyökkäsivät Borneon hollantilaisalueille ja tammikuussa 1942 käytiin Tarakanin ja Balikpapanin taistelut, joiden jälkeen Japani sai haltuunsa hollantilaisten öljykentät.[2][12]
Borneolta käsin japanilaiset jatkoivat hyökkäyksiä muualle Hollannin Itä-Intiaan, sekä Malaijalle ja Singaporeen. Viimeiset liittoutuneiden joukot antautuivat Borneolla 1. huhtikuuta 1942.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
- Dan van der Vat: The Pacific Campaign. Simon&Schuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2.
- Willmott, H.P.; Messenger, Charles; Cross, Robin: Toinen maailmansota. Suomentanut Suistola, Jouni. WSOY, 2005. ISBN 951-0-31432-3.
- Turtola, Martti; Pajala, Lasse: Toinen maailmansota kaikilla rintamilla. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23029-8.
- Boyle, David: Toinen maailmansota valokuvina. Suomentanut Lahtinen, Tapani. Bonnier Group, 2012. ISBN 978-952-220-535-3.
- Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941-1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)
- Woodburn, Hirby S.: The War Against Japan Volume I The Loss of Singapore. United Kingdom Military Series: History of the Second World War. Uckfield, East Sussex: Naval & Military Press, 2004. ISBN 1-845740-60-2. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Chen, Peter C.: Dutch East Indies Campaign, Borneo World War II Database. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Taistelu Tyynen meren herruudesta, s.57-59
- ↑ The Pacific Campaign, s. 124
- ↑ a b c Invasion of British Borneo bbc.com. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
- ↑ a b Toinen maailmansota kaikilla rintamilla, s 162-163
- ↑ Toinen maailmansota, s. 106
- ↑ Toinen maailmansota valokuvina, s. 296-316
- ↑ a b c d Kessler, Franz L.: The Battle for Miri and Sarawak, Borneo, WW II authorsden.com. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Sarawak Rangers Iban Trackers and Border Scouts wingedsoldiers.co.uk. Arkistoitu 25.12.2017. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Yunos, Rozan: Brunei under the Japanese occupation bt.com.bn. Arkistoitu 18.10.2016. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)
- ↑ The Pacific Campaign, s. 125-127