Borgia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Borgia (Borja)
trums
Maa Espanja, Italia, Ranska
Arvonimet
  • paavi
  • kardinaali
  • Teanon ruhtinas
  • Carinolan ruhtinas
  • Tricaricon ruhtinas
  • Andrian ruhtinas
  • Venafron ruhtinas
  • Piombinon ruhtinas
  • Squillacen ruhtinas
  • Espanjan grande
  • Gandían herttua
  • Sessan herttua
  • Valentinoisin herttua
  • Urbinon herttua
  • Romagnan herttua
  • Nepin herttua
  • Camerinon herttua
  • Palestrinan herttua
  • Llombai markiisi
  • Navarres markiisi
  • Dyoisin kreivi
  • County of Alviton kreivi
  • Mayalden kreivi
Perustaja Domingo de Borja
Perustamisvuosi 1360 [1]
Kansallisuus espanjalais-italialainen


Borgia (myös Borja, Borjia ja Borges) on historiassa paaveistaan tunnettu espanjalais-italialainen ylimyssuku, joka oli alun perin lähtöisin Valencian seudulta silloisesta Aragonian kuningaskunnasta. Nimensä suku oli saanut omistamastaan lahjoitusmaasta Zaragozan Borjassa.

Politiikassa ja kirkollisissa viroissa vaikuttanut suku nousi merkittävään asemaan renessanssin aikaisessa Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla. Kolme suvun jäsentä eteni aina paaviksi asti: Alfons de Borja eli Calixtus III (1455–1458), Roderic Llançol i de Borja eli Aleksanteri VI (1492–1503) ja Giovanni Battista Pamphili eli Innocentius X (1644–1655). Aleksanteri VI:n lienee tunnetuin Borgia-paaveista, jonka paavius on innoittanut myös myöhempää populaarikulttuuria. Lisäksi historiassa tunnetaan hyvin hänen lapsensa Juan Borgia, Cesare Borgia, Joffre Borgia ja Lucrezia Borgia. Aleksanteri VI oli paavina ollessaan myös merkittävä renessanssitaiteen mesenaatti. Tuon ajan Borgiat saivat vaikutusvaltaisia vihamiehiä muun muassa Medici- ja Sforza-suvuista ja myös kirkonmiehistä kuten vaikutusvaltaisesta munkki Girolamo Savonarolasta. Borgioita syytettiin jo aikalaistensa toimesta poikkeuksellisen raskaasta korruptiosta ja riettaista elämäntavoista kuten myös lukuisista murhista ja muista rikoksista. Suvun nimestä onkin muodostunut synonymi yleiselle moraalittomuudelle ja häikäilemättömyydelle.

Espanjalaisen Amerikan siirtomaa-aikoina useat Borgiat siirtyivät Etelä-Amerikkaan, jossa viimeinen mieslinjassa periytyävä sukuhaara elää Chilessä ja Ecuadorissa. Nykyaikana tunnetuin Borgia-suvun edustaja on Ecuadorin entinen presidentti, tohtori Rodrigo Borja Cevallos.

Suvun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Aleksanteri VI:n eli Rodrigo Borgian poika Joffre Borgia (1482-1516) avioitui Napolin kuninkaan Alfonso II:n tyttären Sancia (Sancha) Aragonialaisen kanssa saaden läänityksikseen Squillacen ruhtinaskunnan (1494) ja Alviton herttuakunnan (1497).

Joffre menetti Alviton vaimonsa kuoltua vuonna 1506, mutta onnistui pitämään Squillacen hallussaan ja avioitui Maria de Milan kanssa. Heidän poikansa Francesco Borgia peri Squillacen. Francescon jälkeen ruhtinaana seurasi Giovanni ja tämän jälkeen Pietro. Viimeinen Borgia-hallitsija oli Anna e Donna Antonia Borgia D’Aragona, jonka kuoltua Squillacen ruhtinaskunta siirtyi Molempain Sisiliain kuningaskunnan Bourboneille. Tämän jälkeen Napolissa tai Espanjassa elävät Borgiat hallitsivat maitaan kuvernöörien kautta.

Joffren veli Juan Borgia avioitui Ferdinand Katolilaisen tyttären María Henriquez de Lunan kanssa. Juan Borgia peri veljeltään Pedro Luis de Borjalta (ital. Pier Luigi de Borgia) Gandían herttuakunnan vuonna 1491. Hänen poikansa ja järjestyksessään 3. Gandian herttua Juan de Borja y Enríquez de Luna avioitui Ferdinand Katolilaisen aviottoman lapsen, Zaragozan ja Valencian arkkipiispan, Alonso de Aragónin tyttären Juana de Aragónin kanssa.

Juanin ja Juanan poika Francesco Borgia de Candia d'Aragon (1510−1572) on myös yksi tunnetuimmista Borgia-suvun jäsenistä. Hän sai koulutuksensa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n hovissa ja avioitui 16-vuotiaana portugalilaisen aatelisneidon Eleanor de Castro Melo e Menezesin kanssa Madridissa. Liitosta syntyi kahdeksan lasta. Vuonna 1539 Francescosta tuli vain 29-vuotiaana Katalonian varakuningas ja neljä vuotta myöhemmin hän peri isältään Gandian herttuakunnan. Francescon vaimo kuoli vuonna 1546 ja hän päätti liittyä jesuiittioihin. Vuonna 1550 hän luopui herttuudestaan ja muista arvoistaan poikansa Luis de Borja-Aragon y de Castro-Melon hyväksi ja alkoi tavalliseksi jesuiittapapiksi kieltäytyen kardinaalin hiipasta. Vuonna 1556 Francesco Borgia valittiin koko jesuiittajärjestön johtajaksi. Hän lähetti lähetyssaarnaajia ympäri maailmaa ja perusti Roomaan Gregoriaanisen yliopiston. Vuonna 1624 Francesco julistettiin autuaaksi ja vuonna 1670 pyhimykseksi nimellä Pyhä Franciscus.

Francescon pojan Candian 6. herttuan Francisco Tomás de Borja y Centellasin pojasta Gaspar de Borja y Velascosta (1580–1645) tuli Espanjan katolisen kirkon korkein johtaja eli Espanjan primaatti, Sevillan arkkispiispa ja Toledon arkkipiispa sekä Napolin varakuningas. Hän myös toimi paavin konsistorin jäsenenä ja Espanjan suurlähettiläänä Roomassa.

Candían herttuoiden jälkeläisten kautta Borgian suku on edelleen olemassa. Rodrigo Borgiasta eli paavi Aleksanteri VI:sta suorassa mieslinjassa periytyvät jälkeläiset elävät tällä hetkellä Chilessä ja Ecuadorissa. Nykypäivänä merkittävimpään asemaan edennyt Borgia-suvun jäsen on Ecuadorin entinen sosialistipresidentti (1988-1992) tohtori Rodrigo Borja Cevallos, joka on paavi Aleksanteri VI:n ja tämän rakastajattaren Vanozza dei Cattanein jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

Suvun tunnettuja jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alfonso de Borgia (1378–1458), vuosina 1455–1458 paavi Calixtus III
  • Rodrigo Borgia (1431–1503), vuosina 1492–1503 paavi Aleksanteri VI
  • Cesare Borgia (1475–1507), italialainen kardinaali, poliitikko ja kondottieeri, Rodrigo Borgian poika
  • Lucrezia Borgia (1480–1519), Modenan ja Ferraran herttuatar, Rodrigo Borgian tytär
  • Rodrigo Borja Cevallos (s. 1935), Ecuadorin presidentti 1988–1992

Candian herttuat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pier Luigi de Borgia (Pedro Luis de Borja), 1. herttua.
  2. Giovanni Borgia (Juan de Borja), 2. herttua.
  3. Juan de Borja y Enríquez de Luna (1495–1543), 3 herttua.
  4. Pyhä Franciscus Borgia, 4. herttua.
  5. Carlos de Borja y Aragón, 5. herttua.
  6. Francisco Tomás de Borja Aragón y Centelles, 6. herttua.
  7. Francisco Carlos de Borja Aragón y Centelles, 7. herttua.
  8. Francisco Diego Pascual de Borja Aragón y Centelles, 8. herttua.
  9. Francisco Carlos de Borja Aragón y Centelles, 9. herttua.
  10. Pascual Francisco de Borja Aragón y Centelles, 10. herttua.
  11. Luis Ignacio Francisco Juan de Borja Aragón y Centelles, 11. herttua
  12. María Ana Antonia Luisa de Borja Aragón y Centelles, 12. herttuatar (k. 1748)

Kuvagalleria suvun jäsenistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]