Borduria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Borduria
Bordurian tasavalta
Flag of Borduria (Tintin - 1939).svg
Bordurian lippu vuodelta 1939
Valtiomuoto totalitarismi
Virallinen kieli borduuri
Hallitsija marsalkka Plekszy-Gladz
Pääkaupunki Szohôd
Sijainti Balkan

Borduria on belgialaisen sarjakuvataiteilija Hergén piirtämissä ja käsikirjoittamissa Tintti-sarjakuvissa esiintyvä kuvitteellinen valtio. Alun perin Borduria esitettiin karikatyyrisenä fasistivaltiona, mutta myöhemmissä Tintti-sarjakuvissa maa on muuttunut stereotyyppiseksi itäblokin kommunistidiktatuuriksi. Borduria esiintyy Tintti-albumeissa Kuningas Ottokarin valtikka ja Tuhatkaunon tapaus, joskin maahan viitataan myös albumeissa Päämääränä kuu, Tintti kuun kamaralla sekä Tintti ja Picarot.ja Tintti haijärvellä

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borduria on Itä-Euroopassa sijaitseva valtio, jota ilmeisesti hallitsevat erilaiset aggressiiviset, autoritaariset tai totalitaristiset diktatuurit. Borduriasta ei erityisemmin kerrota paljoakaan, sillä maa on suljettu valtio ja suurimmaksi osaksi eristäytynyt ulkomaailmasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisen naapurimaansa Syldavian tavoin Bordurian tarkkaa sijaintia ei ole koskaan paljastettu, mutta molemmat maat ilmeisesti sijaitsevat "jossakin Balkanin niemimaalla". Sekä Kuningas Ottokarin valtikassa että Tuhatkaunon tapauksessa Borduriaa nähdään vuoristoisessa maastossa, joten valtio saattaa mahdollisesti sijaita Balkanvuorten lähettyvillä.

Pääkaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bordurian pääkaupunki on Szohôd, jonka Tuhatkaunon tapauksessa nähdyt rakennukset edustavat 1950-lukulaista itäeurooppalaista rakennustyyliä, joskin kaupungin arkkitehtuurissa voi myös nähdä vaikutteita entisestä Itä-Saksasta.

Samaisessa albumissa Szohôdissa sijaitseviin rakennuksiin lukeutuvat muiden muassa Szohôdin lentoasema; marsalkka Plekszy-Gladzin valtava hallintopalatsi; hallintopalatsin edustalla sijaitseva Pledszy-Gladzin aukion, jonka keskelle pystytetty patsas esittää marsalkka Plekszy-Gladzin tekemässä viiksisteille tunnusomaisen Amaih-tervehdyksen; loistohotelli Sznôrr, johon Tintti ja kapteeni Haddock majoitetaan; sekä oopperatalo, jossa Bianca Castafiore pitää oopperaesityksen.

Asevoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Ottokarin valtikassa Bordurian aseistus on nähtävästi peräisin Saksasta, sillä ilmavoimiinsa kuuluu Messerschmitt Bf 109 -torjuntahävittäjä, joista yksi joutuu Tintin kaappaamaksi ja lentämäksi.

Tuhatkaunon tapauksessa esitelty bordurialainen aseistus ei kuitenkaan vaikuta erityisen korkealaatuiselta: heidän panssarintorjuntatykkinsä räjähtää kappaleiksi, kun borduurisotilaat yrittävät laukaista sen; eivätkä telamiinat laukea, vaikka niiden päältä ajaa panssarivaunu. Samaisessa albumissa nähdään myös siniharmaaksi värjätty ja Plekszy-Gladzin viiksillä merkitty panssarivaunu, joka vaurioituu toimintakyvyttömäksi kapteeni Haddockin heittämän tulitikun osuessa tankin sisällä säilytettäviin harjoituspommeihin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Ottokarin valtikassa Bordurian varhaisesta historiasta mainitaan, että maa oli aikoinaan kuningaskunta, jonka hallitsija käytti hyväkseen naapurimaa Syldavian kuningas Muskar II:n valtakauden aiheuttamaa anarkiaa ja liitti Syldavian osaksi Borduriaa. Borduria hallitsi Syldiaviaa vuodesta 1195 vuoteen 1275 saakka, jolloin syldaaviruhtinas Almazut karkotti borduurivalloittajat ja kruunasi itsensä kuningas Ottokariksi.

Fasistinen Borduria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1939 Bordurian lippu.

1930-luvulla Bordurian johdossa oli aggressiivinen sotilashallitus, jolla oli paljon fasismiin tai kansallissosialismiin viittaavia piirteitä. Maan lippuna oli tällöin keltapohjainen lippu, jossa oli pyöreä musta ympyrä, jossa oli punainen ylösalaisin käännetty "Y"-kirjain. Bordurialla oli myös toinen lippu, jossa oli kuvattuna mustalla pohjalla oleva pyöreä punainen ympyrä, jonka keskellä oli tiimalasia muistuttava mustan värinen kuvio.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Vuonna 1939, albumissa Kuningas Ottokarin valtikka, Bordurian fasistihallinto päätti varastaa 1300-luvulla eläneelle Syldavian kuningas Ottokar IV:lle kuuluneen valtikan, sillä Syldavian lain mukaan valtikan menettäminen merkitsisi Syldavian kuninkaan luopumista vallasta. Valtikan varastaminen oli osana Bordurian salaista valloitussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli miehittää Syldavia ja liittää maa takaisin osaksi Borduriaa.

Suunnitelmassa borduurihallitusta avusti borduurimielinen ja antimonarkistinen Teräskaarti-puolue, jonka puheenjohtaja Müsstler ja hänen lähimmät puoluetoverinsa yhdessä muodostivat Bordurian kanssa yhteistyötä tekevän salaisen Zyldav Zentral Revolutzionär Komitzat -komission. Kun valtikka olisi varastettu ja kuningas luopunut vallasta, borduuriagentit alkaisivat terrorisoimaan etniseltä taustaltaan bordurialaisia Syldavian asukkaita, mikä aiheuttaisi maassa paniikkia ja sekasortoa. Samoihin aikoihin borduurihallitus lähettäisi Syldavian rajan yli jalkaväkeä, panssarivaunuja ja lentokoneita ja miehittäisi naapurinsa pääkaupunki Klow'n.

ZZRK:n agentit onnistuivat varastamaan valtikan, mutta lehtimies Tintin ansiosta valtikka saatiin takaisin ja palautettiin silloiselle Syldavian kuningas Muskar XII:lle. Müsstler liittolaisineen pidätettiin ja syldaavijoukkoja määrättiin Bordurian ja Syldavian väliselle rajalle. Borduurihallitus väitti olevansa tapahtuneen johdosta hämmentynyt ja julkaisi virallisen lausunnon, jossa se hämmästeli "Syldavian käsittämätöntä asennoitumista" ja veti omat joukkonsa pois 20 kilometrin päähän rajasta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Viiksistinen Borduria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1956 Bordurian lippu.

Vuoden 1956 aikoihin Borduriassa oli vallassa marsalkka Plekszy-Gladzin johtama hallinto, jonka ideologiana oli Plekszy-Gladzin kehittämä, kommunismia mukaileva "viiksismi". Tässä mielessä Bordurian historia muistuttaa esimerkiksi Miklós Horthyn Unkarin ja Ion Antonescun Romanian kaltaisia Itä-Euroopan valtioita, jotka olivat toisen maailmansodan aikoihin fasistisia, mutta sodan päätyttyä joutuivat sosialistisen vaikutusvallan piiriin.

Plekszy-Gladzin hallinnon aikoihin Bordurian lipussa oli kuvattuna Plekszy-Gladzin mustat viikset punaisella pohjalla: punainen väri symboloi sosialistista järjestelmää ja viikset marsalkan auktoriteettia. Plekszy-Gladzin viikset mustalla pohjalla vähitellen muuttuivat maan uudeksi kansalliskuvioksi ja sitä käytettiin lippuina, sotilaiden käsivarsinauhoina sekä rakennusten ja autojen koristeina. Myös sirkumfleksiaksentti paikannimessä Szohôd muistuttaa Plekszy-Gladzin viiksiä. Kommunistisista vaikutteista huolimatta viiksismissä oli myös muutamia kansallissosialistia piirteitä, kuten Mussolinin Italian ja Hitlerin Saksan roomalaisen tervehdyksen kaltainen Amaih-tervehdys.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Viiksistihallinto oli fasistisen edeltäjänsä tavoin erittäin aggressiivinen, mutta pelkän Syldavian valloittamisen sijasta Plekszy-Gladzin hallinto pyrki maailmanvaltaan. Albumissa Tuhatkaunon tapaus ilmeni, että viiksistit pyrkivät hankkimaan uudenlaisia asejärjestelmiä, minkä vuoksi Zturpon, Bordurian salaisen poliisin ja tiedustelupalvelun, agentit kaappasivat professori Tuhatkaunon. Koska Tuhatkauno oli keksinyt yliääntä vahvistavan laitteen, josta borduurit suunnittelivat ennennäkemättömän voimakasta joukkotuhoasetta, Zturpon päällikkö Sponsz yritti taivutella professorin tekemään yhteistyötä Bordurian tiedemiesten kanssa ja uhkaili muussa tapauksessa vangitsevansa hänet loppuiäkseen Bakhinin linnakkeeseen, jota borduurit käyttivät huippuvartioituna vankilalaitoksena. Tintti ja kapteeni Haddock kuitenkin onnistuivat pelastamaan Tuhatkaunon ja kotona Moulinsartin linnassa professori hävitti laitteen pohjapiirrokset.

Plekszy-Gladzin hallinnolla oli erittäin huonot välit Syldavian kanssa, minkä vuoksi molempien maiden tiedustelupalvelut kilpailivat keskenään ja 1950-luvun aikana viiksistit yrittävät epäonnistuneesta sabotoida Syldavian huippusalaisia avaruustutkimussuunnitelmia.

Vuonna 1976, albumissa Tintti ja Picarot, marsalkka Plekszy-Gladz oli yhä vallassa ja Bordurian hallitus tuki eteläamerikkalaista San Theodorosin banaanitasavaltaa, jota johti viiksismin omaksunut kenraali Tapioca. Molempia maita yhdistivät jatkuvasti vaihtuvat sotilashallitukset ja tapa värvätä armeijan palvelukseen epätavallisen paljon everstejä. Borduria lähetti San Theodorosiin omia sotilasasiantuntijoitaan, mukaan lukien "Esponja"-salanimen omaksuneen eversti Sponszin. Tämä kuitenkin aiheutti San Theodorosin viiksistihallinnon sortumisen, sillä Sponszin halu kostaa Tintille ja hänen kumppaneilleen johti siihen, että San Theodorosiin kutsuttu Tintti ystävineen liittoutui Picarot-sissejä johtavan kenraali Alcazarin kanssa. Tintin avustamina Alcazar ja Picarot suorittivat onnistuneen vallankaappauksen, jolloin Tapioca sai lähteä maanpakoon ja Sponsz lähetettiin takaisin Borduriaan. Koska Picaroja kannatti kapitalistinen International Banana Company, Alcazarin johtama San Theodoros hylkäsi viiksismin ja Bordurian tuen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

1970-luvun jälkeen Bordurian tapahtumista ei ole minkäänlaista tietoa, vaikka Plekszy-Gladzin viiksistihallinnon voisikin olettaa, muiden Itä-Euroopan kommunistidiktatuurien tavoin, sortuneen vuoden 1990 aikoihin.

Tintti-sarjakuvien borduurihahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Boris — Zturpo-agentti ja professori Topolinon palvelija
  • Himmerszeck — Zturpo-agentti
  • Kavič — eversti Sponszin henkilökohtainen sihteeri
  • Karduk — majuri ja Bakhinin linnakkeen komentaja
  • Kronik — Zturpo-agentti
  • Plekszy-Gladz — viiksistisen Bordurian valtionpäämies
  • Sponsz — eversti ja Zturpon päällikkö
  • Stephan — Zturpo-agentti

Monien Tintti-sarjakuvissa esiintyvien borduurihahmojen nimet ovat itse asiassa hollannin kieleen pohjautuvia sanaleikkejä; esimerkiksi "Sponsz" (ja hänen myöhempi espanjankielinen peitenimensä "Esponja") merkitsee "pesusientä" ja Himmerszeckin nimi mukaelma lauseesta immer ziek, "aina kipeä".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Borduuri — Hergén kehittämä fiktiivinen Bordurian kieli.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]