Boomslang

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boomslang
Dispholidus typus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Tarhakäärmeet Colubridae
Suku: Dispholidus
Laji: typus
Kaksiosainen nimi
Dispholidus typus
(Smith, 1829)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Boomslang Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Boomslang Commonsissa

Boomslang (Dispholidus typus) on iso ihmiselle vaarallinen afrikkalainen myrkkykäärme. Sen nimi merkitsee puukäärmettä afrikaansin kielessä. Boomslang on Afrikan myrkyllisin käärme.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslang elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslangit ovat vihertäviä, mustia tai ruskeita ja kasvavat noin puolitoista metriä pitkiksi. Boomslangin myrkkyhampaat osoittavat kohti sen kurkkua, mutta purrakseen se saa suunsa auki liki 180 asteen kulmaan. Käärme kuuluu tarhakäärmeisiin, jotka hyvin usein ovat vaarattomia ihmiselle. Boomslang onkin ainoa tarhakäärme, joka voi tappaa terveen ja hyväkuntoisen miehen.

Aistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslang saa tärkeää tietoa ympäristöstään(esimerkiksi lähellä olevasta saaliista, parittelukumppanista tai kilpailevasta koiraasta) keräämällä kaksihaaraisen kielensä kanssa pieniä kemiallisia tuoksuhiukkasia maasta tai ilmasta suussa sijaitsevaan jacobsonin elimeen (tunnetaan myös nimellä vomeronasaalielin). Näköaisti on melko hyvä, mutta kuuloaisti on huono. käärme kuulee vain tärinän ja matalia ääniä. Boomslangin ainoa kuuloluu sijaitsee leuassa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslangit viihtyvät puiden oksilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslang tekee 10-20 munaa onton puun koloon tai jopa maakuoppaan jos sopiva lämpötila ja kosteus vallitsevat.

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boomslangeja pidettiin harmittomina, kunnes vuonna 1957 herpetologi Karl Schmidt kuoli sellaisen puremaan. Ne eivät ole aggressiivisia ja siksi myrkytystapauksia on ollut vähän. Myrkytyksen oireina ovat huimaus, oksentelu, verenvuoto nenästä ja lopulta tappavat sisäiset verenvuodot. Esimerkiksi Agatha Christien rikosromaanissa Lentävä kuolema murha tehdään boomslangin myrkyn avulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

dangerous animals-kirja, eläinten ennätykset.