Bolognan pommi-isku

Bolognan pommi-isku
Räjähdyksen aiheuttamat tuhot
Paikka	Bologna, Italia
Kohde	Rautatieasema
Ajankohta	2. elokuuta 1980 10:25 – (UTC+1)
Iskutyyppi	ajastettu pommi
Kuolleita	85
Haavoittuneita	yli 200

Bolognan pommi-isku (ital. Strage di Bologna) oli Italiassa, Bolognan kaupungin rautatieasemalla lauantaina 2. elokuuta 1980 tapahtunut terrorihyökkäys, jossa kuoli 85 ihmistä ja haavoittui yli 200. Äärioikeistolaista terroristijärjestö Nuclei Armati Rivoluzionaria on syytetty siitä, kun taas kaksi SISMI:n (Italian salainen palvelu) agenttia ja P2:n johtaja Licio Gelli tuomittiin tutkimusten harhaanjohtamisesta. Tapahtuma on yksi Italian vakavimmista sodanjälkeisistä terrorihyökkäyksistä.

Bolognan rautatieasemalla 2. elokuuta oli täynnä lomailevia italialaisia ja ulkomaalaisia tursteja. Yhtäkkiä kello 10:25 hylätyn laukun sisällä ollut ajastettu pommi räjähti aseman odotussalissa. Räjähdys tuhosi suurimman osan asemarakennuksesta ja osui yhteen ensimmäisellä raiteella odottaneeseen Anconan-junaan joka oli matkalla Baseliin. Pamaus kuultiin kilometrien päässä. Odotussalin katto romahti matkustajien päälle, mikä lisäsi suuresti kuolonuhrien lukumäärää.

Yllätetty ja valmistautumaton kaupunki reagoi nopeasti ja toimi tehokkaasti; ambulanssien ja paloautojen pienestä määrästä johtuen busseja ja takseja käytettiin kuljettamaan loukkaantuneita sairaaloihin.

Heti räjähdyksen jälkeen Italian hallitus, Francesco Cossigan johtamana uskoi, että kyseessä olisi onnettomuus, myöhemmin he taas syyttivät Punaista prikaatia tapahtumista. Seurasi vuosien sekaannusta, kinaa ja tutkimusten harhaanjohtamis-ja viivyttely-yrityksiä. Tämän takia syntyi useita salaliittoteorioita liittyen niin s anottuun jännitestrategiaan. Kolme tuntia myöhemmin äärioikeistolainen NAR (Nuclei Armati Rivoluzionari) otti vastuun teosta.

Tutkimuksissa tuli ilmi että jopa 40 kiloa räjähteitä oli asetuttu asemarakennuksen odotusaliin. Terrori-iskun jälkeen uusfasistisiä järjestöjä puhdistettiin. Räjähdykissä selviytyneet kertoivat nähneen epäillyttävän näköinen mies joka tunnustettiin 24-vuotiaaksi äärioikeistolaiseksi Marco Affitagooksi. Mies oli asunut Ranskassa vuodesta 1978 ja hänet oli tuomittu poissa olleeksi ja oli auttanut terroristi Matio Tutin auttamista pois vankilasta. Affitago joka asui Nizzassa pidätettiin 7. elokuuta.

Italialaiset reagoivat iskuun hyvin järkyttyyneenä ja laajoja mielenosoituksia järjestettiin ympäri maailmaa jossa tuomittiin uusfasistiset järjestöt. Myös tuet demokrattiselle hallitukselle olivat valtavat ja vanha Mussolinin aikainen diktatuuri jota NAR tuki tuomittiin.

Hitaasti ja vaivalloisesti, poliittisten ja oikeudellisten käänteiden jälkeen ja uhrien omaisjärjestön (Associazione tra i familiari delle vittime della strage alla stazione di Bologna del 2 agosto 1980) jutulle nostattaman huomion ansiosta, 23. marraskuuta 1995 saatiin lopullinen tuomio: iskun toimeenpanijat, uusfasistit Valerio Fioravanti ja Francesca Mambro, jotka ovat aina vakuuttaneet syyttömyyttään, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, kun taas P2:n entinen johtaja Licio Gelli, SISMI:n entinen agentti Francesco Pazienza ja salaisen palvelun viranomaiset Pietro Musumeci ja Giuseppe Belmonte tuomittiin tutkimusten harhaanjohtamisesta.

9. heinäkuuta 2000 Bolognan tuomioistuin langetti uuden tuomion harhaanjohtamisesta: yhdeksän vuotta vankeutta äärioikeistolaiselle Massimo Carminatille, neljä ja puoli vuotta Ivano Bongiovannille ja Federigo Mannucci Benincasalle, joka oli entinen Firenzen SISMI:n johtaja. Iskun mahdollisia toimeksiantajia ei ole kuitenkaan koskaan saatu selville.

Elokuun toinen päivä on Italiassa kaikkien pommi-iskun muistopäivä, jolloin Bolognan kaupunki yhdessä uhrien omaisjärjestön kanssa järjestää vuosittain kansainvälisen sävellyskilpailun sekä konsertin kaupungin pääaukiolla, Piazza Maggiorella.

Räjähdyksessä tuhoutunut asema on uudelleenrakennettu, paitsi lattiat ja odotussalin pääseinässä oleva syvä halkeuma, jotka on jätetty niilleen muistoksi. Bolognan asemalta löytyy myös muistolaatta, jossa on lista 'fasismiterrorismin' uhreista. Lisäksi asemarakennuksen suuri kello on pysähtynyt aikaan 10:25, tismalleen samaan hetkeen kuin iskun ajankohta.

Iskusta on kirjoitettu kirjoja ja tehty muutamia elokuvia, jotka kuvaavat päivän tapahtumia uhrien tai auttajien näkökulmasta.