Boije af Gennäs
Koordinaatit:
Boije af Gennäs on suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin Pohjasta Uudeltamaalta ja tunnetaan 1400-luvun alusta.[1][2] Suvun vanhin tunnettu jäsen on Anders Boije (k. 1537), joka mainitaan vuonna 1503 maakuntakatselmusmiehenä (landssyneman). Hän avioitui Rötker Olofsson Dieknin tyttären Britan kanssa ja peri apeltaan Gennäsin tilan Pohjassa sekä suvun vaakunan.[2][3] Ruotsin ritarihuonetta perustettaessa vuonna 1625 suomalainen Boijen suku sai nimen Boije af Gennäs ja järjestysnumeron 16.[4] Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 Boije-suku introdusoitiin suomalaisena sukuna numerolla 1.[5] Suvun vapaaherrallinen haara on sammunut.[6] Suku on hallinnut mm. Lahdentaan kartanoa Tyrvännössä vuosina 1696–1831[7] sekä Hakoisten kartanoa Janakkalassa vuosina 1812–1930 ja Ilolan kartanoa Porvoon maalaiskunnassa vuodesta 1850 lähtien.
Sisällysluettelo |
Gennäsin kartano [muokkaa]
Gennäsin kartano Degersjö-järven itärannalla siirtyi Fiskarsin ruukin omistukseen. Nykyinen puinen päärakennus on 1800-luvulta. Rakennuksessa on kuitenkin 1500-luvun alusta peräisin oleva kivinen holvikellari, jota inventoitiin Museoviraston johdolla 1980-luvulla.[8] Kartano on nykyään yksityisomistuksessa.
Suvun jäseniä [muokkaa]
Suomessa [muokkaa]
- Nils Boije (noin 1490 - 1568), Suomen käskynhaltija, Anders Boijen poika[9]
- Yrjö Boije (n. 1540 – 1617), valtaneuvos, laamanni, Nils Boijen poika[10]
- Göran Boije († 1660), Yrjö Boijen pojanpoika, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1625 ensin aatelisena sukuna numero 77, korotettiin vuonna 1629 ritariluokkaan ja sai numeron 16.
- Krister Boije (af Gennäs) († 1679), vara-amiraali[11]
- Hugo Eberhardt Gustaf Boije (1709-1750), venäläinen kenraalimajuri, Göran Boijen pojanpoika, introdusoitiin Liivinmaan ritarihuoneeseen vuonna 1747 nimellä von Boye sukuna numero 59.[2]
- Constantin Boije af Gennäs (1854-1934), Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja.[12]
- Christer Boije af Gennäs (s. 1938), Porvoon kunnanvaltuuston jäsen (KD)
Vapaaherrat [muokkaa]
- Vapaaherra Hans Henrik Boije (1716-1781), Hatanpään ja Tammerkosken kartanoiden omistaja, kohotettiin vapaaherraksi 1771[2][13]
- Otto Ernst Boije, Kuopion läänin ensimmäinen maaherra vuosina 1775-1781[14]
- Vapaaherra Otto Abraham Boije († 1865), Mikkelin läänin maaherra
- Vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs (1769 - 1836), Hallandin garnisonirykmentin päällikkö 1812-1815, Hakoisten kartanon omistaja[15]
- Vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäs (1828-1903), Tammikuun valiokunnan jäsen, varamaamarsalkka, Hakoisten kartanon omistaja, Gustaf Reinhold Boijen poika[16]
- Vapaaherra Johan Fredrik Boije af Gennäs (1795 - 1856), Lepaan kartanon omistaja
- Vapaaherra Axel Fredrik Boije af Gennäs (1828 - 1903), kontra-amiraali, Johan Fredrik Boijen poika[17]
- Rolf Boije af Gennäs (1863-1930), kirjailija
- Anna Mathilda Boije af Gennäs († 1878), ministeri Otto Åkessonnin äiti
Ruotsissa [muokkaa]
- Margaretha Boije af Gennäs (1913 - 2003), ruotsalainen näyttelijä
- Louise Boije af Gennäs (s. 1961), ruotsalainen kirjailija ja yksi Varustamo-sarjan käsikirjoittajista.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Boije (1400 - ) - Kansallisbiografia
- ↑ a b c d Nr: 16 Adliga ätten af Boije af Gennäs
- ↑ Jälkeläistaulut
- ↑ Boije af Gennäs
- ↑ Adliga ätten nr 1 BOIJE af GENNÄS - Ritarihuonne
- ↑ Friherreliga ätten nr 20 † BOIJE af GENNäS - Ritarihuonne
- ↑ Tyrvännön kartanoiden omistajia
- ↑ POHJA GENNÄS. Rakenteiden kartoitus kahdella alueella syksyllä 2004
- ↑ Boije, Nils (noin 1490 - 1568) - Kansallisbiografia
- ↑ Boije, Göran (1540 - 1617) - Kansallisbiografia
- ↑ Yo Uppsalassa 15.8.1637 Krister Boije (af Gennäs) Christiernus Erici, nobilis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Constantin Boije af Gennäs - Pelastusarmeija
- ↑ Värikkäitä persoonia - Tampere-seura
- ↑ Boije, Otto Ernst (1719 - 1781) - Kansallisbiografia
- ↑ Tietoja värvätyistä rykmenteistä 1721-1809
- ↑ 15.6.1843 vapaaherra Hans Gustaf Boije (af Gennäs) - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Boije af Gennäs, Axel Fredrik - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
