Bogdan Filov
Bogdan Dimitrov Filov (10. huhtikuuta 1883 Stara Zagora – 1. helmikuuta 1945 Sofia) oli bulgarialainen poliitikko, joka toimi toisen maailmansodan aikana Bulgarian pääministerinä 1940–1943 sekä valtionhoitajakunnan johtajana 1943–1944. Hän vei Bulgarian liittoon natsi-Saksan kanssa, jolloin siitä tuli yksi akselivalloista.
Filov oli alkuperäiseltä koulutukseltaan arkeologi ja hän opiskeli ulkomailla eri yliopistoissa. Hän suoritti vuonna 1912 ensimmäisenä arkeologisia tutkimuksia Kabilen muinaiskaupungissa ja laati selvityksen Makedoniasta vuonna 1918 löydetyn Trebeništan muinaishautakohteen esineistä. Filov toimi 1910–1920 Bulgarian kansallisen arkeologisen museon johtajana ja vuodesta 1920 arkeologian professorina Sofian yliopistossa. Hän oli myös Bulgarian tiedeakatemian puheenjohtaja vuodesta 1937.
Tsaari Boris III nimitti saksalaismielisenä pidetyn Filovin Bulgarian pääministeriksi 15. helmikuuta 1940 Georgi Kjoseivanovin tilalle. Filov alkoi pian tiivistää Bulgarian suhteita Saksaan ja höllentää yhteyksiä länteen, mutta Boriksen tahdosta Bulgaria pysyi aluksi puolueettomana ja torjui naapurimaidensa liittoehdotukset. Saksan painostuksesta Romania taipui syyskuussa 1940 Craiovan sopimukseen, jolla se luovutti Etelä-Dobrudzhan takaisin Bulgarialle. Seuraavana keväänä Saksa painosti Bulgarian suostumaan liittolaisekseen, koska saksalaisten joukkojen oli kuljettava Bulgarian kautta voidakseen tehokkaasti hyökätä Kreikkaan. Filovin hallitus allekirjoitti kolmen vallan sopimuksen maaliskuussa 1941.[1] Kaksi päivää myöhemmin saksalaiset joukot tulivat Bulgariaan, josta käsin ne hyökkäsivät Jugoslaviaan ja Kreikkaan. Bulgaria miehitti näiltä valtioilta vallatut Traakian ja Makedonian alueet, mutta kieltäytyi osallistumasta sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Filovin hallitus luovutti vallattujen alueiden juutalaiset saksalaisille, mutta ei Bulgarian omia juutalaisia.
Tsaari Boris kuoli yllättäen elokuussa 1943, jolloin hallitsijaksi tuli hänen kuusivuotias poikansa Simeon II. Bulgariaan nimitettiin kolmihenkinen valtionhoitajakunta, jossa todellinen valta keskittyi Filoville. Hän sai näin käytännössä valtionpäämiehen vallan. Seuraavan vuoden ajan Bulgarian johto yritti löytää keinon irrottautua sodasta, kunnes syyskuun 1944 alussa Neuvostoliitto äkisti julisti Bulgarialle sodan ja puna-armeijan joukot alkoivat vyöryä maahan. Viisi päivää myöhemmin, 9. syyskuuta, Bulgarian oppositio syrjäytti Filovin ja hallituksen verettömässä vallankaappauksessa.[2] Myöhemmin Filov ja joukko muita sota-ajan hallinnon edustajia tuomittiin kansantuomioistuimessa kuolemaan. Hänet teloitettiin ampumalla 1. helmikuuta 1945 ja haudattiin joukkohautaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Glenn E. Curtis (toim.): Foreign Policy in the Late 1930s, Bulgaria: A Country Study (englanniksi). Library of Congress, Washington 1992.
- ↑ Glenn E. Curtis (toim.): World War II, Bulgaria: A Country Study (englanniksi). Library of Congress, Washington 1992.
| ||||||||||||||||||||||
