Blondi (koira)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Blondi (oikeassa laidassa) kuvassa oikealla Adolf Hitlerin ja Eva Braunin kanssa

Saksanpaimenkoira Blondi (194129. huhtikuuta 1945 Berliini) oli Martin Bormannin vuonna 1941 Adolf Hitlerille lahjoittama lemmikki.

Joissakin lähteissä Blondin syntymävuodeksi esitetään 1936. On todennäköisempää, että Bormann lahjoitti Blondin pentuna Hitlerille. Lisäksi Blondi olisi ollut 9-vuotias keväällä 1945, jolloin sillä teetettiin pentuja. Hitlerillä oli tapana nimetä koiriaan Blondaksi/Blondiksi. Hän oli hankkinut jo vuonna 1926 saksanpaimenkoiran, jonka oli nimennyt Blondaksi. Blondalla teetettiin vuonna 1930 pentuja, joista yhden Hitler piti ja nimesi myös Blondaksi.[1]

Hitler piti Blondista erityisen paljon. Hän antoi koiransa nukkua makuuhuoneessaan ja opetti sille temppuja. Vuonna 1942 hän osti sille seuraksi toisen saksanpaimenkoiran Bellan[1]. Hitlerin sihteeri Traudl Junge kuvaa kirjassaan Viimeiseen saakka: Hitlerin sihteerin muistelmat Blondin olleen parhaiten opetettu koira, minkä hän oli koskaan nähnyt. Ian Kershawin mukaan Hitler osoitti sille etenkin loppua kohti enemmän hellyyttä, kuin ketään ihmistä kohtaan, Eva Braun mukaanlukien.[2]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsi-Saksan viimeisinä päivinä Blondi tuoreine pentuineen oli Hitlerin mukana hänen komentobunkkerissaan Berliinissä. Hitler oli pettynyt "pettureihin", kuten SS:n johtajaan Heinrich Himmleriin, joka yritti solmia oman rauhan liittoutuneiden kanssa ja suhtautui nyt vainoharhaisesti kaikkiin. Hän oli saanut SS-kirurgi Ludwig Stumpfeggerilta syanidikapseleita edellisvuoden lokakuussa. Näitä kapseleita oli jaettu kaikille halukkaille Hitlerin bunkkerissa oleskeleville, jotka puhuivat tekevänsä itsemurhan Führerinsa kanssa. Hitler epäili kapselien toimivuutta, jonka hän määräsi testattavaksi Blondilla. 29. huhtikuuta 1945 hieman ennen iltapäivän palaveria Hitlerin henkilääkäri Werner Haase ja koirien hoitaja kersantti Fritz Tornow pakottivat Blondin suun auki. Haase murskasi syanidikapselin pihdeillä koiran suuhun ja Blondi kuoli silmänräpäyksessä. Tornow oli silminnähden järkyttynyt. Hitler ei ollut paikalla, mutta tuli pian huoneeseen katsomaan koiransa ruumista, lähtien hetken kuluttua sanaakaan sanomatta.[2] Kersantti Tornow sai tehtäväkseen lopettaa Blondin pennut sekä myös muiden bunkkerissa olleiden koirat. Tornow riisti pennut Joseph Goebbelsin lapsilta ja vei ne bunkkerin tarhaan, jossa ampui ne pistoolilla kuoliaaksi.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b James Wilson: Hitler's Alpine Headquarters, s. 93. Pen and Sword, 2014. ISBN 1473831873.
  2. a b Kershaw, Ian: Hitler, s. 910-911. Alkuteos Hitler (2008), lyhennetty laitos kaksiosaisesta teoksesta Hitler 1889–1936: Hubris (1998) ja Hitler 1936–1945: Nemesis (2000). Suomentanut Ilkka Rekiaro. Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-22804-2.
  3. Armin Lehmann, Tim Carroll: ”Luku 14: Götterdämmerung”, In Hitler's Bunker: A Boy Soldier's Eyewitness Account of the Führer's Last Days. Random House, 2011. ISBN 1780573022.