Block Island Southeast Light
| Sijainti | |
|---|---|
| Sijaintipaikka |
| Korkeus |
16 m |
|---|---|
| Materiaali | |
| Luokitus |
America's Most Endangered Historic Places (en) National Register of Historic Places -luetteloitu kohde (d) () National Historic Landmark Yhdysvalloissa () |
| Valmistunut | |
|---|---|
| Otettu käyttöön | |
| Sammutettu |
| Valon korkeus |
80,0 m |
|---|---|
| Valonkanto |
37,0 km |
| Valon ominaisuudet |
Fl G 5s |
| ARLHS | |
|---|---|
| Admiralty |
J0650 |
| USCG |
1-640 |
| Koordinaatit |
|---|
Block Island Southeast Light on majakka Block Islandin kaakkoisessa osassa, Yhdysvaltain Rhode Islandin osavaltiossa. Se on valmistunut vuonna 1875, ja sille on myönnetty National Historic Landmark -arvo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1856 Yhdysvaltain kongressi osoitti 9 000 senaikaista Yhdysvaltain dollaria majakan rakentamiseen Block Islandin kaakkoisrannalle. Majakkahallinto päätti kuitenkin uuden majakan rakentamisen sijasta käyttää rahat saaren pohjoisosassa olevan majakan uudelleenrakentamiseen, ja näin Southeast Lightin rakentaminen pantiin hamaan tulevaisuuteen.
Vuonna 1872 Nicholas Ball, paikallinen kauppias, alkoi kerätä nimiä adressiin majakan rakentamisen puolesta. Ballin mukaan saaren kaakkoisosaa ohittavat alukset altistuivat siellä suuremmalle vaaralle kuin missään muualla Yhdysvaltain rannikkoalueella. Majakkahallinto oli Ballin kanssa samaa mieltä, ja kongressi osoitti uuden majakan rakentamiseen 75 000 dollaria. Majakkaa varten hankittiin kymmen-eekkerinen kiinteistö.
Yhdysvaltain presidentti Ulysses S. Grant kirjoitti Southeast Lightin majakan määrärahan ja myöhemmin vieraili siellä. Majakka suunniteltiin yhdistäen italialaista ja uusgoottilaista tyyliä. Majakka tuli lopulta maksamaan 80 000 Yhdysvaltain senaikaista dollaria, kun se valmistui vuonna 1875. Siihen aikaan se oli korkein majakka Uuden-Englannin rannikolla. Vuonna 1928 se sähköistettiin.
Vuonna 1990 Yhdysvaltain rannikkovartiosto otatutti Block Island Southeast Lightin majakan pois käytöstä, ja korvasi sen terästornilla. 1990-luvun varhaisella taipaleella majakka oli eroosion vuoksi hyvin uhanalainen, ja Yhdysvaltain kansallinen historiallisten kohteiden suojelurahasto listasi sen yhdeksi uhanalaisimmista historiallisista kohteista Yhdysvalloissa. Rakennus, joka alun perin oli yli 90 metrin päässä jyrkänteen reunasta, oli tuolloin enää vajaa 18 metrin päässä reunanteesta.
Majakan säätiön onnistui kuitenkin keräämään noin kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria majakan siirtämistä varten. Vuoden 1993 elokuussa majakka siirrettiinkin nykyiselle paikalleen noin 90 metrin päähän jyrkänteestä. Vuonna 1997 majakalle myönnettiin National Historic Landmark -arvo.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Crompton, Samuel Willard: The Lighthouse Book. Barnes and Noble Books, New York, 1999. ISBN 0-7607-1135-6.