Blizzard of Ozz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Blizzard of Ozz
Ozzy Osbourne
Studioalbumin Blizzard of Ozz kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  22. maaliskuuta
19. huhtikuuta 1980
 Julkaistu Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 20. syyskuuta 1980
Yhdysvaltain lippu 27. maaliskuuta 1981
 Formaatti LP, CD
 Tuottaja(t) Ozzy Osbourne, Bob Daisley, Randy Rhoads, Lee Kerslake
 Tyylilaji heavy metal
 Kesto 39.19
 Levy-yhtiö Jet/Epic Records
Listasijoitukset
  • Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 7. (syyskuu 1980)[1]
  • Yhdysvaltain lippu 21. (1981)[2]
Ozzy Osbournen muut julkaisut
 
 
Blizzard of Ozz
1980
Diary of a Madman
1981

Blizzard Of Ozz on Ozzy Osbournen ensimmäinen sooloalbumi (ja myös levyllä soittaneen yhtyeen silloinen nimi). Se julkaistiin syyskuussa 1980 Euroopassa ja maaliskuussa 1981 Pohjois-Amerikassa. Albumi on Osbournen eniten myydyin yli 6 miljoonan kappaleen maailmanlaajuisella myynnillä ja pelkästään Pohjois-Amerikassa se on myynyt nelinkertaista platinaa.[3]

Se on ensimmäinen kahdesta studioalbumista joissa edesmennyt kitaristilegenda Randy Rhoads soittaa. Albumilta löytyvät Osbournen tunnetuimpiin kuuluvat kappaleet kuten "Crazy Train", "Mr. Crowley" ja "Suicide Solution".

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ozzy Osbourne sai keväällä 1979 potkut Black Sabbath-yhtyeestä lähinnä pahojen päihdeongelmien ja heikon työskentelymoraalinsa takia. Tämän jälkeen hän jäi Los Angelesiin, missä Sabbath oli tuolloin työskennellyt, ja alkoi suunnitella sooloyhtyettä manageri Don Ardenin rohkaisemana. Huolimatta Osbournen ongelmista Sabbathia manageroinut Arden uskoi Osbournen mahdollisuuksiin ja otti hänet Jet-yhtiönsä suojelukseen.[4] Alkuvaiheessa Osbourne teki yhteistyötä basisti Dana Strumin kanssa, jonka kautta Osbourne tutustui kitaristi Randy Rhoadsiin.[5] Rhoads oli kitaroinut paikallisessa Quiet Riot-yhtyeessä ja toiminut myös kitaransoiton opettajana äitinsä musiikkikoulussa. Hän ei aluksi ollut kiinnostunut yhteistyöstä Osbournen kanssa, koska ei pitänyt Black Sabbathin musiikista, mutta Strumin päättäväinen asenne ja Quiet Riotin paikallaanjunnaaminen saivat hänet muuttamaan mieltään ja koesoiton jälkeen Osbourne lupasi hänelle kitaristin paikan.[5] Projekti meni kuitenkin jäihin Osbournen palattua Iso-Britanniaan syksyllä 1979. Strum liittyi myöhemmin Slaughter-yhtyeeseen.

Palattuaan Iso-Britanniaan Osbourne tapasi lontoolaisessa yökerhossa basisti Bob Daisleyn, joka oli lähtenyt Rainbow-yhtyeestä jonkin verran aiemmin.[6][5][4] Osbourne pyysi yhteistyöstä kiinnostunutta Daisleyta yhtyeeseensä ja kutsui myös Rhoadsin Englantiin.[6][5][4] Kolmikko huomasi kemioidensa toimivan ja he alkoivat säveltää materiaalia ja etsiä sopivaa rumpalia yhtyeeseen. Daisley otti sanoitusvastuun Osbournen keskittyessä lähinnä laulumelodioihin.[4] Rhoadsin neoklassis-vaikutteinen, uuden aallon heavy metal-kitarointi tuli näkyväksi osaksi kappaleita. Daisleyn mukaan Rhoadsilla oli ainutlaatuinen taito työstää soolot valmiiksi päässään ja soittaa ne nuotilleen saman tien useaan kertaan peräkkäin.[5]

Bob Daisley on myöhemmin useaan otteeseen sanonut kyseessä olleen alun perin juuri tasavertainen yhtye eikä Osbournen sooloprojekti ja että myös Osbourne oli ollut tuolloin tätä mieltä[5] vaikkakin hän on myöhempinä vuosina esittänyt eriäviä mielipiteitä.[7] Myös Jet Records ja Don Arden näkivät projektin ennemmin Osbournen sooloprojektina kuin uutena bändinä[5], olihan Osbournella enemmän nimeä Black Sabbath-yhteyden ansiosta. Yhtyeen nimeksi Osbourne oli ehdottanut Blizzard of Ozz-nimeä, joka oli ollut hänen mielessään jo muutaman vuoden ajan.[5] Rumpali yhtyeeseen löytyi juuri ennen studioon menemistä kun Lee Kerslake (ex-Uriah Heep) osoittautui sopivaksi.[6] Kolmikko oli kokeillut useita rumpaleita ennen Kerslakea, joka oli viimeinen ehdokas, sillä seuraava vaihtoehto olisi ollut sessiomuusikon hankinta studioon.[5]

Nauhoitukset ja kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi nauhoitettiin keväällä 1980 Ridge Farm-studioilla noin kuukauden aikana. Kappaleet olivat sävelletty talven 1979-1980 aikana Osbournen, Daisleyn ja Rhoadsin toimesta lukuun ottamatta "No Bone Movies"-kappaletta, joka sävellettiin Kerslaken liityttyä yhtyeeseen. Albumin tuotti yhtye itse Max Normanin toimiessa nauhoittajana. Norman tuotti myöhemmin muitakin Osbournen albumeja. Yhtye käytti alkuvaiheessa tuottajana Chris Tsangaridesia, mutta päätti kuitenkin tuottaa albumin itse.[6] Kosketinsoittimia albumilla soittaa studiomuusikon ominaisuudessa Don Airey.

Albumin avaa suoraviivainen "I Don't Know", joka sisältää kuitenkin melodisemman väliosion. Singlenäkin julkaistu, myös nopeampaa tempoa edustava "Crazy Train" on noussut vuosien myötä Osbournen suosituimpiin kuuluvaksi kappaleeksi. Rhoadsin soolo kappaleessa on yksi hänen tunnetuimmista ja arvostetuimmista.

"Goodbye to Romance" on rauhallinen, akustisvoittoinen balladi. Kappaleen nimi tulee Everly Brothersin kappaleesta "Bye Bye Love".[4] Lyriikat liittyvät Osbournen lähtemiseen Black Sabbathista.[4] "Dee" on Rhoadsin lyhyt akustinen improvisaatio, jonka nimi tulee D-sävellajista ja hänen äidistään (Delores Rhoads).[4]

"Suicide Solution" on keskitempoinen, raskaan riffin ja kosketinsoittimien myötä kulkeva kappale, jonka aiheena on alkoholin väärinkäyttö. Ozzy Osbourne on vuosien aikana kertonut kappaleen kertovan AC/DC:n laulajasta Bon Scottista, joka menehtyi helmikuussa 1980, mutta kappaleen sanoittajan Bob Daisleyn mukaan hän kirjoitti sen Ozzylle itselleen "varoitukseksi", koska Osbournella oli paha alkoholiongelma nuihin aikoihin.[6][8] Kappale sai kyseenalaista julkisuutta 1980-luvun puolivälissä kun amerikkalaisteini teki itsemurhan ja oli tiettävästi kuunnellut kappaletta sitä ennen. Pojan vanhemmat nostivat oikeusjutun Osbournea kohtaan ja väittivät kappaleesta löytyvän itsemurhaan yllyttäviä kehotuksia. Juttu hylättiin myöhemmin oikeudessa.

"Mr. Crowley" on albumin tunnetuimpia kappaleita. Se alkaa Aireyn kosketinsoitin-introlla ja kappaleen neo-klassisvaikutteinen kitarasoolo on yksi Rhoadsin kehutuimmista sooloista. Lyriikoiden aiheena on maagikko Aleister Crowley.[4] Gootti-henkisen intron kehitteli alun perin yhtyeen harjoituksissa vieraillut kosketinsoittaja Bill Hunt ja Don Airey muokkasi sen lopulliseen muotoon nauhoituksissa.[6][5]

Suoraviivaisesti rokkaavan "No Bone Movies"in aiheena ovat pornofilmit, joista kitaristi Randy Rhoads käytti termiä "bone movies".[4][9]

"Revelation (Mother Earth)" on hidas, tunnelmallinen kappale, jossa Aireyn piano ja kosketinsoittimet ovat vahvasti esillä. Se sisältää kuitenkin nopeamman loppuosion. Albumin päättää nopeatempoinen "Steal Away (The Night)". Sessioissa nauhoitettiin myös singlen b-puolena julkaistu kevyempi "You Lookin' at me Lookin' at You".

Albumin julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blizzard of Ozz julkaistiin Iso-Britanniassa syyskuussa 1980 ja se nousi heti Brittien albumilistalla top-10:neen (sij. 7). Singlenä julkaistiin "Crazy Train", b-puolenaan studiokappale "You Lookin' at Me Lookin' at You". Single nousi sijalle 49. Albumin kannessa on kuva Osbournesta makaamassa risti kädessään ilmeisesti kirkon lattialla. Kannessa Osbournen nimi on isolla ja "Blizzard of Ozz" pienellä, joka antaa ymmärtää että kyseessä on Osbournen soololevy, vaikkakin yhtye tunnettiin nimellä Blizzard of Ozz tuohon aikaan. Bob Daisleyn mukaan levyn julkaisun aikaan yhtyeen managerointia hoitamaan tullut Don Ardenin tytär Sharon Arden markkinoi yhtyettä nimenomaan Osbournen sooloprojektina.

Albumi sai hyvän vastaanoton Britanniassa. Osbournella riitti faneja edelleen Sabbath-vuosilta ja Randy Rhoadsin kitarointi herätti ihastusta yleisössä. Maassa oli menossa myös heavy metalin uusi nousukausi (NWOBHM), ja hevimusiikki oli jälleen pinnalla muutaman heikomman vuoden jälkeen. Yhtye teki syksyllä kiertueen Britanniassa albumin promoamiseksi ennen kuin ryhtyi levyttämään seuraavaa albumia. Kiertueen aikana julkaistiin live-ep "Mr. Crowley", joka sisälsi kyseisen kappaleen live-version sekä "You Said it All"-nimisen uuden, soundcheckissä nauhoitetun kappaleen ja lisäksi "Suicide Solution"in live-version.

Albumi julkaistiin Pohjois-Amerikassa maaliskuussa 1981. Yhtye kiersi siellä uudistuneella kokoonpanolla (Tommy Aldridge ja Rudy Sarzo korvasivat Kerslaken ja Daisleyn) keväästä syksyyn 1981 ja pikkuhiljaa esiintymisareenat kasvoivat isommiksi ja albumin myynti nousi kun Osbournen kyseenalaisetkin lavan ulkopuoliset tempaukset ja Rhoadsin taiturimainen kitarointi alkoivat saada huomiota. Korkeimmillaan albumin nousi sijalle 21. Billboardin listalla ja single "Crazy Train" sijalle 9. Billboardin Rock Tracks-listalla. Albumi on myynyt tähän päivään mennessä yli 4-kertaista platinaa Pohjois-Amerikassa.[3]

CD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bob Daisley ja Lee Kerslake olivat haastaneet Osbournet oikeuteen maksamattomista korvauksista liittyen Blizzard of Ozz- ja Diary of a Madman-albumeihin 1990-luvun lopulla. Tästä suuttuneena Osbournen manageri ja vaimo Sharon Osbourne julkaisi albumit vuonna 2002 uudelleen korvaamalla Daisleyn ja Kerslaken osuudet Osbournen silloisella rytmisektiolla (rumpali Mike Bordin ja basisti Robert Trujillo). Julkaisut saivat kriittisen vastaanoton niin faneilta kuin kriitikoiltakin ja myös Ozzy Osbourne kertoi itsekin myöhemmin vastustaneen uudelleennauhoittamista.[6][7]

Vuonna 2011 albumit julkaistiin uudelleen alkuperäisinä versioina ja bonus-kappalein varustettuina.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. I Don't Know – 05:16
  2. Crazy Train – 04:56
  3. Goodbye to Romance – 05:36
  4. Dee – 00:50 (säv. Randy Rhoads)
  5. Suicide Solution – 04:21

B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mr. Crowley – 04:55
  2. No Bone Movies – 03:53 (säv. Ozzy Osbourne, Rhoads, Bob Daisley, Lee Kerslake)
  3. Revelation (Mother Earth) – 06:09
  4. Steal Away (The Night) – 03:28

Bonuskappale vuoden 2002 CD-versiolla:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. You Lookin' at Me Lookin' at You – 04:16

Bonuskappaleet vuoden 2011 CD-versiolla:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. You Lookin' at Me Lookin' at You – 04:15
  2. Goodbye to Romance (2010 Guitar & Vocal mix) – 05:42
  3. RR (Randy Rhoads solo outtake) – 01:13 (säv. Randy Rhoads)

Singlejulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Crazy Train" / "You Lookin' at Me Lookin' at You" (UK 1980, US 1981)
  • "Mr. Crowley" (live) / "You Said It All" (live) / "Suicide Solution" (live) (12" UK 1980, 12" US 1982)
  • "Mr. Crowley" (live) / "You Said It All" (live) (7" UK 1980)

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ozzy Osbourne, Bob Daisley, Randy Rhoads, Lee Kerslake - tuottajat
  • Max Norman - nauhoitus
  • TimTom - masterointi
  • Fin Costello - valokuvaus

Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • syyskuu 1980: Jet Records, JET LP 234, LP, UK (takakannessa yhtyekuva, sisäpussissa lyriikat)
  • maaliskuu 1981: Jet Records, JZ 36812, LP, US (takakannessa livekuva, sisäpussissa lyriikat)
  • marraskuu 1987: Jet Records, CDJET 234, CD, UK / EU
  • 1987: Jet Records, ZK 36812, CD, US
  • elokuu 1995: Epic Records, 481674 2, CD, EU (remasteroitu)
  • elokuu 1995: Epic Records, EK 67235, CD, US (remasteroitu)
  • huhtikuu 2002: Epic Records, EPC 502040 2, CD, EU (uudelleennauhoitetut basso ja rummut, remasteroitu)
  • huhtikuu 2002: Epic Records, EK 85247, CD, US (uudelleennauhoitetut basso ja rummut, remasteroitu)
  • toukokuu 2011: Epic / Legacy, 88697 73818 2, CD, EU / US (remasteroitu alkuperäinen versio)

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.everyhit.com/
  2. http://www.allmusic.com/album/r14645
  3. a b http://www.riaa.com/goldandplatinumdata.php?content_selector=gold-platinum-searchable-database
  4. a b c d e f g h i http://www.bobdaisley.com/interview/website artikkeli "Bob Daisley's history with The Osbournes" Bob Daisleyn kotisivuilla
  5. a b c d e f g h i j Garry Sharpe-Young: Ozzy Osbourne - The Story of the Ozzy Osbourne band, RockDetector, Cherry Red Books, ISBN 1-901447-08-1, 2003
  6. a b c d e f g Bob Daisley: For Facts Sake, ISBN 0992276055, 2013
  7. a b Ozzy Osbourne ja Chris Ayres: Minä Ozzy, Like, ISBN 978-952-01-0396-5, 2010
  8. http://www.cosmik.com/aa-august02/daisley.html Bob Daisleyn haastattelu Cosmik Debris-julkaisussa, elokuu 2002
  9. Rudy Sarzo: Off The Rails, BookSurge, ISBN 1419650424, 2005