Blisskieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Blisskielinen lause: Minä haluan mennä elokuviin. tai Minä tykkään käydä elokuvissa. Ensimmäisessä merkissä henkilö + 1 persoona, toisessa sydän ja ylhäällä tekemisen tunnus, kolmannessa jalat ja tekemisen tunnus, elokuvaa esittää talo+kamera+liike.

Blisskieli on ideografinen kommunikaatiomenetelmä, joka tukee ja korvaa puhetta. Kielen kehitti 1940-luvun lopulla itävaltalaistaustainen insinööri Charles K. Bliss.[1] Hän pyrki edistämään maailmanrauhaa luomalla kansainvälisen apukielen.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin blisskieli otettiin viestintäkeinoksi monivammaisille henkilöille, joilla on sekä liikunta- että puhevamma. Kieltä voidaan hyödyntää, kun henkilö on kykenemätön käyttämään viittomia sekä puhuttua kieltä ja kuvat eivät riitä kommunikointiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blissymbolics: Charles K. Bliss Design Envy. Viitattu 29.8.2013.
  2. Blisskieli Papunet. Viitattu 29.8.2013.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.