Black Book

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elokuvaa. Kasinoiden mustasta listasta kertovasta artikkelista katso Black Book (pelaaminen).
Black Book
Zwartboek
Official poster Black Book.jpg
Ohjaaja Paul Verhoeven
Käsikirjoittaja Gerard Soeteman
Paul Verhoeven
Tuottaja Jeroen Beker
Teun Hilte
San Fu Maltha
Jens Meurer
Jos van der Linden
Frans van Gestel
Säveltäjä Anne Dudley
Kuvaaja Karl Walter Lindenlaub
Leikkaaja Job ter Burg
James Herbert
Pääosat Carice van Houten
Sebastian Koch
Thom Hoffman
Halina Reijn
Valmistustiedot
Valmistusmaa Alankomaat
Saksa
Belgia
Tuotantoyhtiö Fu Works
Ensi-ilta 2006
Kesto 145 min
Alkuperäiskieli hollanti
englanti
saksa
heprea
Budjetti 17 000 000 euroa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Black Book (holl. Zwartboek) on Paul Verhoevenin ohjaama trillerimäinen sotaelokuva vuodelta 2006. Sen pääosissa ovat Carice van Houten, Sebastian Koch, Thom Hoffman ja Halina Reijn. Elokuva kertoo nuoresta juutalaisnaisesta, joka ajautuu toisen maailmansodan aikaan vastarintaliikkeen vakoojaksi. Elokuvan ensi-ilta oli 1. syyskuuta 2006 Venetsian elokuvajuhlilla ja se julkaistiin levitykseen Alankomaissa 14. syyskuuta 2006.

Alankomaalaisten kriitikoiden arviot jakautuivat elokuvasta, mutta se voitti kolme alankomaalaista Golden Calf -elokuvapalkintoa. Kansainvälisesti kriitikoiden vastaanotto oli selkeästi myönteinen, erityisesti pääosan esittäjän Carice van Houtenin roolisuoritus sai tunnustusta. Black Book oli myös maan ehdokas Oscar-ehdokkaaksi.

Julkaisunsa aikaan Black Book oli kallein alankomaalainen elokuva. Se on myös yksi taloudellisesti kaikkein menestyneimmistä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun framing device -kohtauksessa 1950-luvun Israelissa turistina oleva Ronnie tapaa sodan aikaisen tuttavansa, joka työskentelee nyt opettajana. Sitten elokuva siirtyy ajassa taaksepäin vuoteen 1944, toisen maailmansodan aikaisiin Alankomaihin. Rachel Stein (Carice van Houten) on juutalainen laulaja, joka eli aikaisemmin Berliinissä, mutta piileksii nyt natsien miehittämissä Alankomaissa.

Pommikone keventää lastiaan taloon, jossa Stein piileksii. Stein pakenee ja tapaa jälleen perheensä. Yhdessä parin kymmenen muun juutalaisen kanssa he pyrkivät lautalla pois miehitetyltä alueelta etelän jo vapautetulle alueelle. He joutuvat kuitenkin SS-joukkojen väijytykseen, jossa kaikki muut paitsi Stein surmataan. Stein pakenee, mutta ei pääse pois miehitetyltä alueelta, vaan ajautuu vastarintataistelijoiden joukkoon ja vaihtaa nimekseen Ellis de Vries. Hän saa tehtäväkseen SD-upseeri Ludwig Müntzen (Sebastian Koch) viettelemisen ja saa työtä Gestapon Haagin päämajassa. Siellä hän tapaa SS-upseerin Günther Frankenin (Waldemar Kobus), joka johti hänen perheensä tappanutta joukkoa. Stein laittaa Frankenin huoneeseen salakuuntelulaitteen. Stein rakastuu Müntzeen, joka ei ole raaka ja sadistinen kuten Franken. Päämajassa Stein tutustuu alankomaalaiseen kollegaansa Ronnieen (Halina Reijn), joka työskentelee natseille vapaaehtoisesti.

Vastarintaliike, johon Stein kuuluu, yrittää kaapata natsien kanssa työskentelevän alankomaalaisen, joka toimitti Steinin perheen teloitettavaksi. Kaappaus epäonnistuu. Müntze jää kiinni neuvottelemisesta vastarintaliikkeen kanssa ja tuomitaan kuolemaan. Vastarintaliikkeen edustajia jää kiinni. Liike pyrkii vapauttamaan nämä ja Steinin vaatimuksesta myös Müntzen, mutta yritys epäonnistuu ja melkein kaikki vastarintaliikkeen jäsenet kuolevat.

Kuvauspaikka Haagissa 2005.

Gestapo vangitsee Steinin ja lavastaa tämän vastarintaliikkeen petturiksi. Stein ja Müntze pakenevat Ronnien avustamana ja piiloutuvat maaseudulle. Stein vangitaan ja häntä nöyryytetään julkisesti. Müntzen kuolemantuomio pannaan täytäntöön, koska liittoutuneiden miehityssäännökset sallivat natsien langettamien kuolemantuomioiden täytäntöönpanon. Sodan aikainen vastarintataistelija ja Steinin tuttu Hans Akkermans pelastaa tämän. Akkermans osoittautuu kuitenkin petturiksi, joka muun muassa toimitti Steinin perheen natsien käsiin. Akkermans tappaa karkumatkalla olevan Frankenin ja yrittää tappaa myös Steinin, mutta tämä pääsee karkuun.

Stein todistaa syyttömyytensä vastarintataistelija Gerben Kuipersille esittämällä tälle mustan kirjan, jossa on oikeiden petturien nimet. Stein ja Kuipers vangitsevat ruumisarkussa pakenemaan pyrkivän Akkermanssin, ja Stein tukehduttaa tämän sulkemalla arkun ilma-aukot. Lopuksi palataan elokuvan alun Israeliin. Stein on perheensä kanssa kävelyllä, joka keskeytyy etäisiin räjähdysten ääniin ja hälytyssireenien ulinaan. Stein perheineen siirtyy kibbutziin ja sotilaat siirtyvät asemiin. On lokakuu 1956 ja Suezin kriisi on alkanut.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Carice van Houten  … Rachel Stein, alias Ellis de Vries  
 Sebastian Koch  … Ludwig Müntze, hyvä natsi  
 Thom Hoffman  … Hans Akkermans, vastarintataistelija ja petturi  
 Halina Reijn  … Ronnie, hutsu  
 Waldemar Kobus  … Günther Franken, paha natsi  
 Derek de Lint  … Gerben Kuipers, vastarintataistelija  
 Christian Berkel  … kenraali Käutner, Günther Frankenin ja Ludwig Müntzen esimies Sicherheitsdienstissä  
 Dolf de Vries  … Smaal, asianajaja, joka pitää mustaa kirjaa  
 Peter Blok   … Van Gein, alankomaalainen poliisi, joka pettää ihmisiä natseille  
 Michiel Huisman  … Rob, purjehtija, joka auttaa Steinia  
 Ronald Armbrust  … Tim Kuipers, Gerben Kuipersin poika ja vastarintaliikkeen jäsen  
 Frank Lammers  … Kees, vastarintaliikkeen jäsen  
 Matthias Schoenaerts  … Joop, vastarintaliikkeen jäsen  
 Johnny de Mol  … Theo, vannoutunut kristitty ja vastarintaliikkeen jäsen  
 Xander Straat  … Maarten, vastarintaliikkeen jäsen  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisiä seuraamassa liittoutuneiden saapumista Eindhoveniin.

Paul Verhoeven teki elokuvia 20 vuotta Yhdysvalloissa, mutta palasi kotimaahansa Alankomaihin tekemään Black Bookia. Verhoeven teki käsikirjoituksen yhdessä Gerard Soetemanin kanssa. He olivat aiemmin tehneet yhteistyötä muun muassa elokuvissa Turkish Delight (1973) ja Soldier of Orange (1977). Kaksikko oli työstänyt Black Bookin käsikirjoitusta jo 15 vuotta,[1] mutta he saivat ratkaistua käsikirjoituksen ongelmat vasta 2000-luvun alussa vaihtamalla päähenkilön miehestä naiseksi.

Paul Verhoeven mukaan Black Book syntyi elementeistä, jotka eivät sopineen mihinkään hänen aikaisempaan työhönsä ja se voidaan nähdä täydennyksenä hänen uransa alkuvaiheen toista maailmansotaa käsittelevälle elokuvalle Soldier of Orange.[2]

Verhoeven on korostanut, ettei tarinassa ole ilmeisiä moraalisia kontrasteja eri hahmojen välillä: ”Tässä elokuvassa kaikessa on harmaan sävyä. Ei ole täysin hyviä eikä täysin huonoja ihmisiä. Se on kuin elämä, ei kovin hollywoodilainen.”[3]

Toisin kuin Soldier of Orange, Black Book ei pohjaa tositarinaan. Verhoevenin mukaan monet elokuvassa kuvatut tapahtumat ovat kuitenkin todellisia.[4]

Kuten elokuvassa saksalaisten päämaja oli Haagissa. Vuonna 1944 useat Alankomaiden juutalaiset pyrkivät etelän Alankomaiden vapautetuille alueille ja jäivät alankomaalaisten poliisien haltuun. Kuten elokuvassa loikkausyritykset tehtiin Biesboschista. [2] Tarinan tapahtumat linkittyvät 1938 syntyneen ohjaaja Verhovenin lapsuuteen sillä tämä varttui Haagissa toisen maailmansodan aikaan.[5]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan alustava budjetti oli 12 000 000 euroa. Aiemminkin Verhoevenin kanssa työskennelleen elokuvatuottaja Rob Houwer mukaan tämä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi. Lopulta San Fu Maltha tuotti elokuvan kolmen muun tuottajan kanssa. Hän yritti muun muassa poistaa Israelissa tapahtuvat kohtaukset kulujen pienentämiseksi mutta tätä Verhoeven ei hyväksynyt.[1]

Rahoitusongelmista, johtuen kuvaukset eivät alkaneet 2004, kuten oli suunniteltu, vaan aloitus viivästyi elokuuhun 2005.[6][7] Samassa kuussa selvisi, että Black Book sai lisärahoitusta noin 2 000 000 € tukena Alankomaiden yleisradio Nederlandse Publieke Omroepilta, CoBO Fundilta ja Alankomaiden koulutus, kulttuuri ja tiedeministeriöltä. [8] Lisäksi elokuvaa rahoittivat lukuisat ulkomaalaiset sijoittajat, jolloin elokuvasta tuli Alankomaiden, Belgian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan yhteistuotanto. Lopullinen arvioitu budjetti 17 000 000 € teki elokuvasta aikansa kalleimman alankomaalaisen elokuvan.[1]

Lokakuussa 2006 kaksitoista elokuvan tekijäryhmään kuulunutta ja liikemiestä haastoivat elokuvan tekoa varten aloitetun Zwartboek Productie B.V. -yhtiön oikeuteen hakien tälle konkurssia kaikkiaan kymmenien tuhansien eurojen myöhässä olleiden maksujen vuoksi. Tuotantoyhtiö Fu Works selvitti asian lupaamalla maksaa velkojille. [9]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanalaisen pysäköintipaikan sisäänkäynti naamioituna bunkkeriksi elokuvan kuvauspaikalla Haagissa.

Rahoitusvaikeuksien vuoksi kuvausten aloitus myöhästyi 2004 [6] and Paul Verhoeven's health issues.[10] Myöhästysten vuoksi pääosanesittäjä Carise van Houten haastettiin oikeuteen, koska hänellä oli jo sopimus näytelmään. Koska van Houtenilta kului ennakoitua pidempään elokuvan teossa, joutui elokuvan tuotantoyhtiö maksamaan kyseiselle teatterille korvauksia 60 000 euroa van Houtenin poissaolosta. [11]

Elokuvaa kuvattiin 24. elokuuta – 19. joulukuuta 2005 [12] Alankomaissa, paikoissa kuten Haag, Hardenberg, Giethoorn sekä Israelissa. Elokuvan alkupuolen kohtauksessa räjäytettävä maalaistalo oli purettavaksi määrätty oikea sotaa edeltävän ajan maalaistalo.

Haagin keskustassa nykyaikaiset kohteet kuten maanalaisen parkkipaikan sisäänkäynti naamioitiin bunkkeriksi. [13]

Suurimmissa joukkokohtauksissa, kuten lopun vapauttamiskohtauksessa, oli kaikkiaan mukana parhaimmillaan 1 100 näyttelevää avustajaa. [14]

Romaanisovitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurens Abbink Spaink kirjoitti Paul Verhoeven ja Gerard Soeteman käsikirjoituksen romaaniksi, joka julkaistiin syyskuussa 2006. Kirjoittajan mukaan romaani on välimuoto suorasta romaanisovituksesta, jossa kerrotaan vain mitä kamera näkee, ja itsenäisestä kirjallisesta romaanista. Romaani lisää lähinnä päähenkilö Rachel Steinin henkilökuvausta. Siinä Steinilla on myös menneisyyden, muistoja ja koti. [15]

Soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan soundtrackin julkaisi Milan Records 2. lokakuuta 2006. Albumilla on neljä, myös elokuvassa olevaa, pääosan esittäjän Carice van Houtenin laulamaa 19301940-lukujen kappaletta. Kolme niistä on saksaksi ja yksi englanniksi. Loput kappaleet ovat Anne Dudley säveltämää elokuvan alkuperäismusiikkia. Albumi äänitettiin Lontoossa ja sen tuotti Roger Dudley. [16]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotten Tomatoes -sivustolla elokuva sai 132 arvosteluun perustuen 77 % myönteisen kriitikoiden vastaanoton[17] Metacritic-sivustolla keskimääräinen tulos oli 34 arvosteluun perustuen 71 pistettä sadasta.[18]

Ensi-illat ja elokuvajuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaaja Paul Verhoeven Alankomaiden elokuvajuhlilla 2006, missä Black Book voitti Golden Calf -elokuvapalkintoa.

Black Bookin ensi-ilta oli 1. syyskuuta 2006 Venetsian elokuvajuhlilla. [19] Here it was nominated for a Golden Lion and won the Young Cinema Award for best international film.[20]

Elokuva ole ehdolla neljään Alankomaiden Golden Calf -elokuvapalkintoon ja voitti niistä kolme. Parhaan naisnäyttelijän palkinnon voitti Carice van Houten, parhaan ohjaajan Paul Verhoeven, ja parhaan elokuvan San Fu Maltha.[21]

Kaupallinen menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen julkaisua elokuvan esitysoikeudet oli myyty 52 maahan. [22]

Elokuva tuotti 2006 parhaiten alankomaalaisista elokuvista ja oli Alankomaiden vuoden kolmanneksi katsotuin elokuva.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Black Book (film)
  1. a b c Berkhout, Karel & Blokker, Bas: Kan niet bestaat niet NRC Handelsblad. 8.9.2006. (hollanniksi)
  2. a b De Wereld Draait Door - Paul Verhoeven talks about the film, September 7, 2006
  3. Homeward bound The Guardian. 25.11.2005. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
  4. "The events are true, the story is not.", translated quote of Paul Verhoeven from 'Zwartboek' heeft geen ruimte voor subtiliteit in NRC Handelsblad.
  5. Een beetje oorlog, best spannend
  6. a b Opnames Verhoevens Zwartboek uitgesteld Filmfocus.nl. 14.10.2004. (hollanniksi)
  7. Shooting Paul Verhoevens Black Book will start end of August Fu Works. (englanniksi)
  8. Zwartboek en Alles is Liefde krijgen financiële steun De Telegraaf. 30.8.2005. (hollanniksi)
  9. Faillissement Zwartboek afgewend na schikking De Telegraaf. 27.10.2006. (hollanniksi)
  10. Paul Verhoeven ziek, opnamen Zwartboek uitgesteld De Telegraaf. 27.10.2004. (hollanniksi)
  11. 'Zwartboek' moet betalen De Telegraaf. 3.2.2006. (hollanniksi)
  12. Business Data for Zwartboek The Internet Movie Database. (englanniksi)
  13. Photocapy: Entrance to a parking garage disguised as a bunker Flickr. 13.11.2005. (englanniksi)
  14. Acteur Thom Hoffman laat mensen Zwartboek beleven Dagblad van het Noorden. 4.5.2006. (hollanniksi)
  15. Van Baars, Laura: De ‘verboeking’ van Zwartboek NRC Handelsblad. 15.9.2006. (hollanniksi)
  16. De Bruijn, Joep: Review Filmscore visions.
  17. Black Book Rotten Tomatoes. (englanniksi)
  18. Black Book (2007): Reviews Metacritic. (englanniksi)
  19. Stigter, Bianca: 'Zwartboek' heeft geen ruimte voor subtiliteit NRC Handelsblad. 2.6.2006. (hollanniksi)
  20. Awards for Zwartboek The Internet Movie Database. (englanniksi)
  21. Zwartbroek grote winnaar Film Festival NOS News. 6.10.2006. (hollanniksi)
  22. Official website
  23. Goodfellow, Melanie: Verhoeven leads Dutch resistance Variety.com. 22.12.2006. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]