Björn-Olof Alholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Björn-Olof Alholm (25. huhtikuuta 1925 Mikkeli17. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen suurlähettiläs, joka teki 40-vuotisen uran ulkoasiainhallinnossa ja kuului Kekkosen kauden toisinajattelijoihin.[1]

Alholm lähti 14-vuotiaana talvisotaan lähetiksi isänsä jääkärieverstiluutnantti Georg Alholmin komentamaan divisioonaan. Hän haavoittui 1941 mutta osallistui vielä Kannaksen suurtaisteluihin 1944. Syksyllä 1944 Alholm kävi Reserviupseerikoulun. Alholm valmistui valtiotieteen maisteriksi vuonna 1948 ja siirtyi samana vuonna ulkoministeriön palvelukseen. Suurlähettiläänä hän aloitti 1966 Bukarestissa ja toimi sen jälkeen tehtävässä ensin 1970 alkaen Moskovassa ja sitten vuodesta 1973 Bonnissa. Bonnin aika oli myrskyisää, ja muun muassa näitä aikoja ja yleisemmin Kekkosen kautta hän on käsitellyt kirjassaan Toisinajattelija suurlähettiläänä (2001). Bonnin jälkeen Alholm toimi Kairossa, Wienissä ja viimeksi vuodesta 1983 Tukholmassa, josta hän jäi eläkkeelle 1991.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jarmo Viljakainen, Suurlähettiläs oli toisinajattelija Kekkosen kaudella. Helsingin Sanomat 15.7.2011 sivu B 6 Artikkelin verkkoversio[vanhentunut linkki]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.