Biohiili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kotitekoista biohiiltä

Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä saadaan aikaan pyrolyysillä eli kuivatislauksella, jossa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa muutamien satojen asteiden lämpötilassa, yleensä alle 700°C[1]. Alle 300°C lämpötilassa kaasuttamista kutsutaan torrefioinniksi. Siinä biomassa ei kaasuunnu eikä hiilly yhtä pitkälle kuin korkeammissa lämpötiloissa, vaan torrefioinnin tarkoitus on lähinnä parantaa energiatiheyttä ja valmistella materiaali siten energiakäyttöä varten.[2]

Pyrolyysistä jäljelle jäävä kiinteä loppuotuote on noin 90% hiiltä ja 10% tuhkaa. Prosessia voidaan säätää lähinnä raaka-aineen ja käytettävän lämpötilan osalta, vaikuttaen lopputuotteiden saantosuhteisiin, riippuen siitä, halutaanko pääasiassa poltettavaa kaasua esimerkiksi lämmöntuotantoon tai biohiiltä eri tarkoituksiin.[3] Pyrolyysillä tuotetaan yleisesti hiiltä mm. maanparannukseen, energiahiileksi, grillihiileksi sekä aktiivihiileksi teollisiin ja lääkinnällisiin sovelluksiin. Energiakäytössä biohiili on päästöneutraalia[4] biopolttoainetta, joka vastaa ominaisuuksiltaan kivihiiltä.[5] Biohiili ei sinänsä eroakaan oleellisesti luonnon muovaamasta hiilestä, vaan etuliite bio- juontuu muun muassa sen valmistuksesta biomassasta, biopolttoaineen luonteesta sekä maanparannuskäytöstä.

Aikaisimmat tunnetut biohiilen sovellukset ovat Etelä-Amerikan intiaanien ajoilta 500-2500 vuotta sitten. Terra Preta nimellä tunnetulla maanparannustekniikalla muutettiin köyhää maaperää ihanteelliseksi mustaksi viljelysmaaksi sijoittamalla maahan runsaita määriä biohiiltä. Tällä toiminnalla voitaisiin nykyaikana hillitä tehokkaasti ilmastonmuutosta, koska hiili on tässä muodossa maahan sijoitettuna erittäin pysyvässä tilassa. Samalla parannettasiin huomattavasti viljelysmaiden kuntoa, sekä hillittäsiin maatalouden ravinnepäästöjä, sillä biohiili pidättää ravinteita tehokkaasti.[6][7] Suomessa historiallista biohiileen ja pyrolyysiin liittyvää toimintaa on ollut tervanpoltto[2].

Biohiilen käyttö maanparannusaineena kasvattaa suosiotaan lähinnä harrastelijapuutarhureiden keskuudessa. Parhaat tavat sijoittaa biohiiltä maahan ovat siksi tärkeä tutkimuskohde.[8] Suurimittainen sijoitus maaperään aktiiviviljelyssä on toistaiseksi taloudellisesti kannattamatonta, mutta hyötyjen takia laajasti tutkimuksen kohteena. Norjalaisten tutkimusten mukaan biohiilen tuottajan pitäisi saada 113 euroa sidottua hiilidioksiditonnia kohden kulujen kattamiseen[9].

Energiaksi biohiiltä voi käyttää tavallisen hiilen tavoin polttoaineena. Sitä voidaan siis polttaa tavanomaisissa hiilivoimalaitoksissa ja pienemmissä lämpölaitoksissa joko pelkästään tai sekaisin muiden polttoaineiden kanssa. Myös energiakäytössä biohiili on kivihiileen verrattuna kannattamatonta ilman yhteiskunnan tukia, vaikkakin se pärjää muille biopolttoaineille muun muassa suuremman energiatiheytensä ansiosta[10]. Biohiileen liittyvä enegiasovellus on myös kulkuneuvoissa ja liesissä hyödynnetty puukaasu.

Pieniä määriä biohiiltä voi helposti tuottaa itse kotona. Tulisijan ja kaasuttimen voi rakentaa halvasta romusta, kuten tiilistä ja metallitynnyreistä[11][12]. Kotitehtailijan tulee ottaa huomioon paloturvallisuuden lisäksi se, että jos prosessi ei ole tehokas, tulee tuottaneeksi päästöinä runsaasti mm. hiilidioksidia. Kaasutuslämpötila tulisi saada vähintään 450°C tasolle senkin takia, että biohiilestä tulee maanparannukseen soveltuvaa.[8]

Teollisessa mittakaavassa biohiiltä voitaisiin tuottaa esim. NSE Biofuels Oyn Varkauden laitoksessa 60 000 tonnia vuodessa, jos se optimoitaisiin tuohon tarkoitukseen[13]. Torrec Oy puolestaan kaavailee 200 000 tonnin vuosituotoksen laitosta Ristiinaan[10].

Biohiilen hyödyntämistä kehittäviä yhtiöitä ja projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preseco[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biocarbon[14] (biohiili) on Preseco Oy:n tavaramerkki ja sen valmistustekniikka on patentoitu.[15]

Presecon käyttämä tuotantotapa perustuu tehokkaaseen pyrolyysiin. Orgaaninen materiaali syötetään hiilletysuuniin (engl. carboniser) ja poltetaan kuivatislaamalla. Materiaali on hiilletysuunissa noin 10–20 minuuttia. Prosessin nopeus ja laatu riippuu syötetyn hakkeen koosta. Materiaalin tilavuus pienenee 60–90 prosenttia. Prosessi on jatkuva, joten sen energiatehokkuus on suuri. [15]

Pyrolyysissa syntyvää kaasua poltetaan, jotta saadaan energiaa prosessiin ja lisäksi kaasun polttaminen vähentää päästöjä. Prosessi on joustava ja prosessin lämpötilan muutokset vaikuttavat lopputuotteen määrään. Prosessi on lämpöenergian suhteen omavarainen. Hiilen määrä lopputuotteessa vaihtelee raaka-aineen ja pyrolyysilämpötilan mukaan: sekamateriaalia varten prosessissa käytettävät arvot pitää laskea erikseen. Materiaali, jossa on paljon hiiltä (kuten puu ja oljet) tuottavat korkealaatuista polttoainetta ja alhaisemman hiilen materiaalit tuottavat hiiltä lannoitteisiin. Biohiilen laatu siis vaihtelee riippuen raaka-aineesta. Parhaimmillaan prosessin energiatehokkuus on 90%. [15]

All Power Labs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berkeleyssä Kaliforniassa toimiva, 2008 toimintansa aloittanut All Power Labs tuottaa pienen mittakaavan yksiköitä sähköntuotantoon. Laitteistot koostuvat polttoainesäiliöstä, kasuttavasta reaktorista, kaasun suodattimesta, sekä tavanomaisesta moottorista, joiden muodostamaa kokonaisuutta ohjaa tietokone. Kaupalliselle tasolle yhtiöllä on tarjota 10 ja 20kW tehoiset laitteet, ja 100kW prototyyppiä kehitetään. 20kW yksikkö riittää toimitusjohtaja Tom Pricen mukaan noin neljän keskivertoamerikkaisen kodin tarpeisiin.[16][17]

BalBiC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BalBiC-projektin tavoitteena on kehittää erityisesti teollisen biohiilen tuottamista ja markkinoita Baltian alueella. Tässä yhteydessä biohiili ymmärretään kiinteänä polttoaineena, joka on valmistettu hapettomissa olosuhteisessa esimerkiksi puuperäisestä biomassasta. Prosessissa valmistuu joko puuhiiltä tai melko alhaisissa lämpötiloissa torrefioitua puuta. Näistä kahdesta käytetään yleisnimitystä ”biohiili”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frequently asked questions about biochar. 2013. International Biochar Initiative. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.biochar-international.org/biochar/faqs
  2. a b Agar, D. Järvinen, T. 2012. Torrefiointi - tutkijanvaihtokokemuksia Espanjan Navarrasta. Koneviesti, BioEnergia -liite, 23.2.2012, nro 1, s 38-40. Helsinki: Otavamedia Oy.
  3. Collins, H. Garcia-Perez, M. Granatstein, G. Kruger, C. Yoder, J. 2009. Use of Biochar from the Pyrolysis of Waste Organic Material as a Soil Amendment. Center for Sustaining Agriculture and Natural Resources. Washington State University. 6. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: https://fortress.wa.gov/ecy/publications/publications/0907062.pdf
  4. Tarkoittaa polttoaineen elinkaaren (tuottamisesta polttamiseen) aikana kulutettujen päästöjen ja tuotettujen päästöjen toistensa kumoamista
  5. Starck, Jerkko: Biohiili Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen tiedekunta.
  6. Lehmann, J. Terra Preta de Indio. Cornell University. Department of Crop and Soil Sciences. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.css.cornell.edu/faculty/lehmann/research/terra%20preta/terrapretamain.html
  7. American Chemical Society. 2010. From the ancient Amazonian Indians: 'Biochar' as a modern weapon against global warming. ScienceDaily. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.sciencedaily.com /releases/2010/01/100113172252.htm
  8. a b Rice University. 2012. Cooking better biochar: Study improves recipe for soil additive. ScienceDaily. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.sciencedaily.com /releases/2012/03/120322131508.htm
  9. Edling, L. 2010. Biohiilellä peltoon tuottavuutta. Käytännön Maamies, 17.12.2010, nro 14, s 28-29. Helsinki: Otavamedia Oy.
  10. a b Suomen ensimmäinen biohiilen koetehdas nousee Mikkeliin. Yle uutiset. Viitattu 23.10.2013. Saatavana: http://yle.fi/uutiset/suomen_ensimmainen_biohiilen_koetehdas_nousee_mikkeliin/6896496
  11. Make your own BioChar and Terra Preta. Instructables.com. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.instructables.com/id/Make-your-own-BioChar-and-Terra-Preta/
  12. CarbonZero Experimental Biochar Kiln. Biochar Info. Carbon Zero Project. Sveitsi. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://biochar.info/biochar.CarbonZero-Experimental-Biochar-Kiln.cfml
  13. Biohiiltä voidaan tuottaa monen mittakaavan laitoksissa. Käytännön Maamies, 17.12.2010, nro 14, s 27. Helsinki: Otavamedia Oy.
  14. Preseco Biocarbon Viitattu 2012-2-6.
  15. a b c PROCESS OF PRESECO CARBONISER PLANTS Preseco. Viitattu 5.9.2009. [arkistolinkki]
  16. Terdiman, D. 2013. Carbon-negative energy, a reality at last -- and cheap, too. Cnet News. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://news.cnet.com/8301-11386_3-57608281-76/carbon-negative-energy-a-reality-at-last-and-cheap-too/
  17. Info. All Power Labs. Viitattu 20.10.2013. Saatavana: http://www.gekgasifier.com/
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.