Billie Jean King

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Billie Jean King

Billie Jean King, syntyjään Moffitt (22. marraskuuta 1943 Long Beach, Kalifornia) on yhdysvaltalainen tennispelaaja ja ensimmäisiä naispuolisia tennisammattilaisia. Hän voitti urallaan yhteensä 37 Grand Slam-turnausta: 12 kaksinpelissä, 14 nelinpelissä ja 11 sekanelinpelissä.

1970-luvun alussa King oli kahdeksan muun naispelaajan kanssa panemassa alulle naistenniksen ammattilaiskiertuetta, jonka nykymuoto tunnetaan nimellä Women's Tennis Association, lyhyemmin WTA.

King on tunnettu seksismin vastustaja niin urheilussa kuin yhteiskunnassakin. Sovinistiksi tunnustautunut entinen Wimbledonin mestari Bobby Riggs hävisi itseään parikymmentä vuotta nuoremmalle Kingille kuuluisan ottelun vuonna 1973 rehenneltyään, ettei kukaan nainen voita häntä ikinä tenniksessä. Ottelusta on tehty TV-elokuva (When Billie Beat Bobby 2001), jonka pääosia näyttelevät Holly Hunter ja Ron Silver.[1]

Popmuusikko Elton John omisti kappaleensa Philadelphia Freedom Billie Jean Kingille.[2] Nimi tulee Philadelphia Freedoms -tennisjoukkueesta, jota King valmensi. Merkittävää oli, että joukkueessa oli myös miehiä, joten King oli ensimmäinen nainen, joka valmensi miehiä ammattiurheilussa.[3]

King hyväksyttiin International Tennis Hall of Fameen 1987. Vuonna 1990 aikakauslehti Life nimesi hänet yhdeksi sadasta vaikutusvaltaisimmasta amerikkalaisesta 1900-luvulla.

28. elokuuta 2006 USA:n tennisliitto nimesi Flushing Meadowsin tenniskeskuksen uudelleen USTA Billie Jean King National Tennis Center:ksi.[4] Se on maailman suurin urheiluareena, joka on nimetty naisen mukaan.

Urheilulehti arvioi hänet 2009 kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi homo- tai biseksuaaliseksi urheilijaksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]