Bill Durnan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bill Durnan

William Ronald (Bill) Durnan 22. tammikuuta 1916 Toronto, Ontario, Kanada31. lokakuuta 1972) oli kanadalainen jääkiekkoilija. Maalivahtina pelannut Durnan kuului Montreal Canadiensin 1940-luvun joukkueen menestyksen takuumiehiin National Hockey Leaguessa ja luetaan pelipaikkansa parhaimmistoon pohjoisamerikkalaisten vahtien joukossa.

Durnan pelasi erikoishanskoilla, joiden ansiosta pystyi ottamaan kiekon kumpaan käteen vain samalla pidellen mailaa toisessa kädessä. 383 runkosarjan ottelussa hän saavutti 208 voittoa ja 112 tappiota pelaten 34 nollapeliä ja päästäen keskimäärin 2,36 maalia ottelua kohden. Play off -otteluissa hänellä on 27 voittoa (joista kaksi nollapeliä) ja 12 tappiota sekä keskimäärin 2,07 päästetyn maalin keskiarvo kaikkiaan 45 pelissä.

Bill Durnan pelasi vain seitsemän kautta NHL:ssä, mutta dominoi liigaa tuona aikana sitäkin selvemmin. Hän sai kuusi parhaan maalivahdin palkintoa, joista ensimmäiset neljä peräjälkeen. Hän vetäytyi korkeimmasta ammattilaisliigasta pelaamisen aiheuttaman stressin takia ja valmensi vielä merkittävimpinä joukkueinaan tällöin Ottawa Senators QSHL-liigassa 1950–1951 ja Kitchener-Waterloo Dutchmen OHA-sarjassa 1958–1959.

Durnan teki yhden modernin NHL:n pitkäikäisimmistä ennätyksistä 26.2.–6.3.1949, kun hän pelasi neljä perättäistä nollapeliä pitäen maalinsa koskemattomana kaikkiaan 321 minuutin ja 21 sekunnin ajan. Tämän ennätyksen rikkoi vasta Phoenix Coyotesin Brian Boucher kaudella 2003–2004.

Viimeisinä vuosinaan Durnan kärsi diabeteksestä.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Allan Cup Kirkland Lake Blue Devilsin riveissä 1940
  • NHL:n ykköstähdistössä 1944, 1945, 1946, 1947, 1949 ja 1950
  • Vezina Trophy 1944, 1945, 1946, 1947, 1949 ja 1950 (paras maalivahti; toiseksi useimmin NHL:n historiassa)
  • pelasi NHL:n tähdistöottelussa 1947, 1948 ja 1949 (tähdistöotteluita alettiin järjestää säännöllisesti vasta 1948)
  • Stanley Cup 1944 ja 1946 Montreal Canadiensin riveissä
  • Montreal Canadiensin kapteenina kaudella 1947–1948 (toistaiseksi viimeinen maalivahti-kapteeni NHL:ssä ja kautta aikojen yksi kolmesta)
  • Canada's Sports Hall of Fame -kunniagallerian jäsen
  • Hockey Hall of Fameen 1964
  • Vuonna 1998 sijalla 34 The Hockey News -lehden 100 suurimman pelaajan NHL-painotteisella listalla

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Johnny Mowers
Turk Broda
Vezina Trophyn voittaja
1944, 1945, 1946, 1947
1949, 1950
Seuraaja:
Turk Broda
Al Rollins