Bibi Andersson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bibi Andersson
Gunnar Sjöberg ja Bibi Andersson vuonna 1957.
Gunnar Sjöberg ja Bibi Andersson vuonna 1957.
Syntymäaika 11. marraskuuta 1935 (ikä 78)
Syntymäpaikka Ruotsin lippu Tukholma, Ruotsi
Aktiivisena 1965
Oikea nimi Berit Elisabeth Andersson
Ammatti näyttelijä
Puoliso Kjell Grede (1960–1973)
Per Ahlmark (1978–1981)
Gabriel Mora Baeza (2004–)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Berit Elisabeth ”Bibi” Andersson[1] (s. 11. marraskuuta 1935, Tukholma) on ruotsalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Hänet muistetaan erityisesti monista rooleistaan Ingmar Bergmanin elokuvissa.

Anderssonin vanhemmat olivat Josef ja Karin Andersson, ja balettitanssija Gerd Andersson (s. 1932) on hänen siskonsa. Hän opiskeli Dramatenin näyttelijäkoulussa 1954–1956 ja työskenteli vuodesta 1959 Dramatenissa näyttelijänä kaikkiaan 30 vuoden ajan. Hänen näyttämötöistään mainittakoon Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunu ja Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia?. Verotukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi Andersson oli 1970-luvulla maanpaossa Yhdysvalloissa, ja hän esiintyi tuolloin Broadwaylla[2].

Elokuvauransa Andersson aloitti 1951 pienessä sivuroolissa Alf Sjöbergin Neiti Juliessa, minkä jälkeen hän on esiintynyt noin sadassa elokuvassa. Ingmar Bergmaniin hän tutustui samana vuonna heidän filmatessaan yhdessä Bris-pesuainemainoksen. Sittemmin näyttelijä esiintyi Bergmanin ohjauksessa useissa teatterituotannoissa ja 11 laajakangaselokuvassa, joista ensimmäinen on Kesäyön hymyilyä (1955). Elokuvatöistä kiitetyimmäksi kohosi tulkinta sairaanhoitaja Almasta Persoona – Naisen naamio -elokuvassa[3]. Englannin kielellä toteutetussa Kosketuksessa (1971) hän näytteli Max von Sydowin ja Elliott Gouldin rinnalla. Teatterissa Bergman ohjasi Anderssonia vielä 1990-luvullakin.

Anderssonin kansainvälisen uran avasi rooli Ralph Nelsonin lännenelokuvassa Taistelu paholaiskanjonissa (1966) yhdessä James Garnerin ja Sidney Poitierin kanssa. 2000-vuosikymmenellä hän on esittänyt muun muassa Ison-Britannian kuningatar Alexandraa Stephen Poliakoffin televisiosarjassa Kadonnut prinssi (2003).

Nykyään Andersson asuu Tukholman Djurgårdenilla ja Provencessa Ranskassa. Hän on ollut naimisissa kolmesti: ohjaaja Kjell Greden kanssa 1960–1973, kirjailija-poliitikko Per Ahlmarkin kanssa 1978–1981 ja Gabriel Mora Baezan kanssa vuodesta 2004 lähtien. Avioliitosta Greden kanssa näyttelijällä on yksi tytär. Hänen omaelämäkertansa Ett ögonblick ilmestyi 1996. Andersson on osallistunut myös kansainväliseen humanitaristiseen työhön.

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingmar Bergmanin elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1955 – Kesäyön hymyilyä
1957 – Seitsemäs sinetti
1957 – Mansikkapaikka
1958 – Elämän kynnyksellä
1958 – Kasvot
1960 – Paholaisen silmä
1964 – Puhumattakaan naisista
1966 – Persoona – Naisen naamio
1969 – Intohimo
1971 – Kosketus
1973 – Kohtauksia eräästä avioliitosta (televisiosarjan yksi jakso)

Muita ruotsalaisia elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1954 – Arne-herran rahat (ohjaus Gustaf Molander)
1962 – Rakastajattaren tarina (ohjaus Vilgot Sjöman)
1966 – Ön (ohjaus Alf Sjöberg)
1966 – Siskonpeti 1782 (ohjaus Vilgot Sjöman)
1968 – Näyttelijättäret (ohjaus Mai Zetterling)
1983 – Vuori kuun takana (ohjaus Lennart Hjulström)
1994 – Drömspel (ohjaus Unni Straume)
1999 – Elämä yllättää (ohjaus Måns Herngren ja Hans Holm)

Kansainvälisiä elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1966 – Taistelu paholaiskanjonissa (ohjaus Ralph Nelson)
1970 – Kremlin kirje (ohjaus John Huston)
1977 – En luvannut sinulle ruusutarhaa (ohjaus Anthony Page)
1979 – Kvintetti (ohjaus Robert Altman)
1987 – Ranskalainen illallinen (ohjaus Gabriel Axel)
1996 – Huomenna (ohjaus Juha Rosma)
2002 – Näkymätön Elina (ohjaus Klaus Härö)
2007 – Arn – Temppeliritari (ohjaus Peter Flinth)

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1958 – Cannesin elokuvajuhlat, paras naispääosa (Elämän kynnyksellä)
1967 – Guldbagge, paras naispääosa (Persoona – Naisen naamio)
1968 – National Society of Film Critics Awards, paras naispääosa (Persoona – Naisen naamio)
1975 – National Society of Film Critics Awards, paras naissivuosa (Kohtauksia eräästä avioliitosta)

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nationalencyklopedin: Andersson, Bibi. Viitattu 22.11.2008. (Monissa lähteissä Anderssonin viralliseksi nimeksi mainitaan virheellisesti Birgitta.)
  2. Biografy for Bibi Andersson. TCM.com. Viitattu 22.11.2008.
  3. Bergmanorana: Bibi Andersson. Viitattu 22.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]