Koivukasvit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Betulaceae)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koivukasvit
Rauduskoivu (Betula pendula)
Rauduskoivu (Betula pendula)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit Rosidae
Kladi: Fabidit Fabidae
Lahko: Fagales[1]
Heimo: Koivukasvit Betulaceae
Gray[2]
Synonyymit
  • Carpinaceae (Vest)
  • Corylaceae (Mirbel)
Katso myös

  Koivukasvit Wikispeciesissä
  Koivukasvit Commonsissa

Koivukasvit (Betulaceae) on kasviheimo, johon kuuluu kuusi sukua. Koivukasveja esiintyy pääasiassa pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä.[3]

Suomessa tavataan seitsemää koivukasvien heimoon kuuluvaa kasvilajia, jotka kuuluvat neljään eri sukuun. Suomessa tavattavat koivukasveihin kuuluvat lajit ovat rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, harmaaleppä, tervaleppä, euroopanpähkinäpensas sekä euroopanvalkopyökki.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivukasvit ovat puita tai pensaita ja tavallisesti kesävihantia. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa flavoneja. Lehdet ovat korvakkeellisia, kahteen kertaan sahaisia. Kukat ovat yksineuvoisia ja sijaitsevat norkkomaisissa kukinnoissa yksi- tai kaksikotisesti. Kukka on kehätön tai siinä voi olla jopa kuusi kehälehteä. Heteiden ponnet ovat lokerositeitä pidempiä. Hedekukassa ei ole emiön jäännettä, eikä emikukassa joutoheteitä. Sikiäin on yhdislehtinen ja jakautunut vaillinaisesti lokeroihin. Hedelmä on joko pieni ja litteä pähkylä tai pähkinä, jossa on kookkaat, lehtimäiset suojukset. Siemenessä on niukka ravintovarasto (endospermi).[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivukasvit ovat enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lajeja, etelässä levinneisyys ulottuu Amerikassa Andeille ja Aasiassa Sumatralle.[5]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivukasvien heimossa on kaksi alaheimoa, joissa on yhteensä kuusi sukua ja 145 lajia[4].

1. Betuloideae Arnott[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon muodostaa kaksi sukua: koivut (Betula, 60 lajia) ja lepät (Alnus, 35 lajia). Ne kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla ja Andeilla. Rauhaskarvat ovat kilpimäisiä. Emikukka on tavallisesti kehälehdetön tai kehälehtiä on joskus kaksi. Hedelmistössä on enemmän tai vähemmän litteiden ja siivellisten pähkylöiden (samara) suojana puutuneita tai suomumaisia ylälehtiä.[4]

2. Coryloideae J. D. Hooker[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loput neljä sukua ja 50 lajia muodostavat alaheimon Coryloideae, joka kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Amerikassa. Kukinto koostuu enintään kolmikukkaisista pikkuviuhkoista. Hedekukat ovat kehättömiä ja heteet karvaisia; emikukissa on yksikiehkurainen kehä. Hedelmä on kookas pähkinä, johon liittyy lehtimäisiä suojuksia.[4]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F.: Fagales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. Betulaceae Gray Flora of North America (englanniksi)
  4. a b c d Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
  5. Levinneisyyskartta: Betulaceae mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.