Beeta-levy
Tässä kuvataan kahden polypeptidiketjun välille muodostunutta vastakkaissuuntaista beeta-levyrakennetta. Hiilet ovat mustia, hapet punaisia, typet sinisiä ja vedyt harmaita palloja. Vetysidosten muodostuminen on merkitty katkoviivoilla eri peptidiketjujen eri aminohappojen peptidisidosten karbonyyliryhmien happiatomien ja aminoryhmien vetyatomien välille.
Beeta-levyt (β-levyt) eli beeta-laskokset (β-laskokset) ovat proteiinin rakenteena sekundaarirakenne. Se on alfa-kierteen ohella tärkeimpiä proteiinien sekundaarirakenteita. Beeta-levyissä polypeptidiketjut ovat asettuneet rinnakkain, ja niitä sitovat toisiinsa peptidisidosten väliset vetysidokset.
Atomien järjestys beeta-levykonformaatioissa poikkeaa merkittävästi alfa-kierteen atomien järjestyksestä. Beeta-levyissä polypeptidiselkärangat ovat melkein täysin venyneessä muodossa. Beeta-levy voi muodostua joko saman polypeptidiketjun eri osien välille (intraketjuinen beeta-levyrakenne) tai eri polypeptidiketjujen välille (interketjuinen beeta-levyrakenne). Beeta-levyrakenteessa polypeptidiketjut voivat asettua joko samansuuntaisesti (engl. parallel) tai vastakkaissuuntaisesti (engl. antiparallel). Samansuuntaisessa beeta-levyssä C- ja N-terminaalit ovat samassa suunnassa ja vastakkaissuuntaisessa puolestaan eri suunnissa. Polypeptidiketjujen väliset vetysidokset beeta-levyissä aiheuttavat toistuvan siksakrakenteen muodostumisen, josta voidaan käyttää myös nimitystä ”aaltopelti”.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Campbell M K et al.: Biochemistry, 2nd Edition. Part II: The three-dimensional structure of proteins. Saunders College Publishing, USA, 1991. ISBN 0-03-001872-2.
- Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.