Bertel Nilsson

Bertel Axel Nilsson (13. lokakuuta 1887 Oulu – 29. toukokuuta 1939) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Nilssonin vanhemmat olivat eversti Karl Axel Nilsson ja Kaisi Elfving. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1907–1909 ja 1910–1911 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa. Nilsson teki opintomatkat Kööpenhaminaan 1910 ja Pariisiin 1911–1912. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1909–1912 ja hänen töitään oli esillä Tukholmassa 1916, Kööpenhaminassa 1919 sekä Tukholmassa ja Oslossa 1929.

Nilsson työskenteli piirustuksenopettajana useissa eri oppikouluissa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastava karhu, punagraniittinen juoma-allasveistos, Kaivopuisto, Helsinki (1916)^[1]
Kotkia, pronssipatsas, sijaitsi alun perin Ateneumin puistikossa, josta siirrettiin vuonna 1974 Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, Helsinki (1913)^[2]
Hangon vapaudenpatsas, Hanko (1921) (purettiin Hangon ollessa venäläisten vuokra-alueena 1940–1941, korjattiin ja pystytettiin uudelleen 1943, purettiin uudelleen vuonna 1946 ja pystytettiin korjattuna jälleen 1960; monumentissa ollut saksalaisen sotilaan kohokuva oli kuitenkin poistettu)^[3]
Sigfrid Aronus Forsiuksen muistomerkki, Tammisaaren kirkon itäpääty (1924)^[4]
Nils Ehrenskiöldin muistopatsas, Riilahti (1928)
Siltapatsas, Karjaa (1934)
Useita Suomen sisällissodan valkoisten sankaripatsaita Länsi-Uudellamaalla
- Saariston vapaajoukkojen muistomerkki, Nauvo, Pensar^[5]

↑ Julkiset veistokset: Kalastava karhu Taidemuseo.fi. Arkistoitu 4.5.2003. Viitattu 6.4.2014.
↑ Julkiset veistokset: Kotkia Taidemuseo.fi. Arkistoitu 14.1.2006. Viitattu 6.4.2014.
↑ Birgitta Ekström Söderlund: Vapaudenpatsas (pdf) Hanko. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 6.4.2014.
↑ Muistomerkit ja veistokset Raasepori. Arkistoitu 11.5.2014. Viitattu 6.4.2014.
↑ ”Puolustustahtomme on luja kuin graniitti ja vapaudenrakkautemme vahva kuin kallio”. Turun Sanomat, 15.8.1938, s. 1–2. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 13.2.2023.