Berlin Alexanderplatz (televisiosarja)
| Berlin Alexanderplatz | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Rainer Werner Fassbinder |
| Käsikirjoittaja | Rainer Werner Fassbinder |
| Perustuu | Alfred Döblin (romaani) |
| Tuottaja |
|
| Säveltäjä | Peer Raben |
| Kuvaaja | Xaver Schwarzenberger |
| Leikkaaja | Juliane Lorenz |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Saksan liittotasavalta |
| Tuotantoyhtiö | TeleCulture |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 12. lokakuuta 1980 |
| Kesto | 894 min |
| Alkuperäiskieli | Saksa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Berlin Alexanderplatz on vuonna 1980 valmistunut 14-osainen länsisaksalainen televisiosarja, jonka Rainer Werner Fassbinder ohjasi Alfred Döblinin samannimisen romaanin pohjalta. Günter Lamprechtin, Hanna Schygullan, Barbara Sukowan, Elisabeth Trissenaarin ja Gottfried Johnin tähdittämä sarja on kaikkiaan 15½ tuntia pitkä. Sitä on esitetty myös elokuvateattereissa ja esimerkiksi kriitikko Matti Komulainen on todennut luomuksen olevan ”edelleen kaikkien aikojen massiivisin eurooppalaiselokuva.”[1]
Valmistumistuessaan Berlin Alexanderplatz teki television historiaa. Jättiteos Berliinin alamaailmasta oli Saksan liittotasavallan kallein produktio aikana, jolloin maan draamatuotannossa panostettiin laatuun.[2]
Fassbinder hautoi tätä magnum opustaan mielessään pitkään ja suunnitteli kirjajärkäleen kuvaamista jo 1960-luvulla. Teoksen teemoja hän lainaili jo ennen sarjan valmistamista muussa tuotannossaan. Ohjaaja halusi työnsä televisioon tahtoen sille mahdollisimman laajan yleisön. Elämäkertoja Christian Braad Thomsenin mukaan Berlin Alexanderplatz oli Fassbinderille tienäyttäjä niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työssäkin ja auttoi taiteilijan läpi tukahduttavan ahdistuksen.[1]
Ohjaaja Fassbinder haaveili romaaniin pohjautuvan ”sisaruselokuvan” tekemisestä saatuaan televisiosarjan valmiiksi. Pitkän Berlin Alexanderplatz -elokuvansa päärooleihin hän toivoi Gérard Depardieuta Franz Biberkopfiksi ja Isabelle Adjania Miezen rooliin.
Berlin Alexanderplatz kertoo Franz Biberkopfista, sementtityöläisestä ja muuttomiehestä, joka on juuri vapautunut vankilasta.[2]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Berlin Alexanderplatzin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]
Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Jaksoluettelo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| No. | Jakson nimi | Ensiesitys | Kesto (min.) | ||
| 1 | ”Rangaistus alkaa” | 3. lokakuuta 1980 | 82 | ||
| 2 | ”Kuinka silloin eletään, kun ei kuollakaan haluta?” | 12. lokakuuta 1980 | 59 | ||
| 3 | ”Vasaranisku päähän voi satuttaa sielua” | 20. lokakuuta 1980 | 59 | ||
| 4 | ”Kourallinen ihmisiä hiljaisuuden syövereissä” | 27. lokakuuta 1980 | 59 | ||
| 5 | ”Viikatemies, jolla on kaikkivaltiaan voimat” | 3. marraskuuta 1980 | 59 | ||
| 6 | ”Rakkaudella on hintansa” | 10. marraskuuta 1980 | 58 | ||
| 7 | ”Huomaa: Vala voidaan amputoida” | 17. marraskuuta 1980 | 58 | ||
| 8 | ”Aurinko lämmittää ihoa, jonka se toisinaan polttaa” | 24. marraskuuta 1980 | 58 | ||
| 9 | ”Ikuisuudesta monien ja harvojen välillä” | 1. joulukuuta 1980 | 59 | ||
| 10 | ”Yksinäisyys repii hulluuden rakoja vahvaankin muuriin” | 8. joulukuuta 1980 | 59 | ||
| 11 | ”Tieto on valtaa ja varhainen lintu madon nappaa” | 15. joulukuuta 1980 | 59 | ||
| 12 | ”Käärme käärmeen sielussa” | 22. joulukuuta 1980 | 59 | ||
| 13 | ”Salaisuuden pelon salat” | 29. joulukuuta 1980 | 58 | ||
| 14 | ”Lapsen kuolema ja käyttökelpoisen ihmisen syntymä” | 29. joulukuuta 1980 | 112 | ||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Matti Komulainen: Yksin ihanteiden tunkiolla. Rytmi, 2008, nro Joulukuu, s. 22.
- ↑ a b Berlin Alexanderplatz Yle Teema Vintti. 6.10.2009. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Berlin Alexanderplatz. (Ohjelman tiedot ja jaksoluettelo) Yle Teema. Syyskuu 2009. Arkistoitu 7.9.2009. Viitattu 19.1.2023.
- Canby, Vincent: Film View; Is 'Berlin Alexanderplatz' a Vision of the Movies' Future? The New York Times. 10.7.1983. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)