Berghamn (Nauvo)
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Merialue | |
| Pinta-ala |
0,64 km² |
| Asukasluku |
6 |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Berghamn |
Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. 64 hehtaarin kokoisella saarella asuu nykyään ympärivuotisesti kuusi ihmistä[1], mutta kesäisin mökkiläisten myötä määrä moninkertaistuu. Vuonna 2007 vakituisia asukkaita oli kolme.
Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä – satamapaikkaa ovat käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla, yli 40. He elättivät itsensä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä sekä linnustuksella ja karjaa pitämällä. Verot maksettiin kalassa. Saarelle asennettiin sähköt 1980-luvulla.
Saaren pohjoinen osa on Saaristomeren kansallispuistoa, johon kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Tilan päärakennus on sisustettu 1940–50-lukujen tyyliin. Berghamnnin kylä on myös osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.[2]
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteysalus M/S Baldur liikennöi säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä Berghamniin. Saarella on vierasvenesatama. Maantieyhteyttä ei ole.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Silja Puttonen: Saaristossakaan ei eletty pelkästä kalasta. Helsingin Sanomat, 2007, nro 22.7.2007, s. A5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 81) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- luontoon.fi: Berghamnin perinneympäristö ja luontotupa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
