Berezina
| Berezina, Bjarezina | |
|---|---|
 Onkijan näkökulma Berezina-joelle |
|
| Alkulähde | 1 km Dokšytsysta lounaaseen, , Vitsebskin alue, Valko-Venäjä |
| Laskupaikka | yhtyy Dnepr-jokeen (), jonka osana laskee Mustaanmereen |
| Maat | Valko-Venäjä |
| Pituus | 561 km |
| Valuma-alue | 24 500 km² |
Berezina, Beresina tai Bjarezina (valkoven. Бярэ́зіна, Bjarezina, ven. Березина) on Valko-Venäjän keskiosien läpi virtaava, 561 kilometriä pitkä Dneprin sivujoki. Joen valuma-alue kattaa 24 500 km².[1][2]
Berezina on navigoitava Barysausta alavirtaan ja merkittävä kuljetusväylä.[3] Esimerkiksi puutavaraa siiretään jokea pitkin. Berezina ja sen Bobr-sivujoki sopivat myös vesiretkeilyyn esimerkiksi meloen.[4]
Joen yläjuoksulla sijaitseva Bjarezinan biosfäärialue on yksi Valko-Venäjän tärkeimmistä ympäristönsuojelualueista.[5]
Sisällysluettelo |
Taajamia ja keskeisimpiä siltoja[muokkaa]
- Dokšytsy – P3 kantatien silta
- Bjarezinan biosfäärialue ja M3 valtatien silta
- Kantatien P63 silta
- Barysau (Borisov) – rautatien, P53 kantatien ja M1 (E30) moottoritien sillat
- Berazino (Berezino) – M4 valtatien silta
- Elizovo - rautatien silta
- Babruisk (Bobruisk) – M5 valtatien, P43 kantatien ja rautatien sillat
- Svetlahorsk (Svetlogorsk) – P149 kantatien, rautatien ja paikallistien sillat
Näiden lisäksi joen pääuoman yli pääsee ainakin parista kohtaa lossiyhteydellä.[2]
Joen koko valuma-alueen piirissä asuu merkittävä osa Valko-Venäjän väestöstä. Esimerkiksi maan pääkaupunki Minsk sijaitsee joen valuma-alueella, koska Berezinan sivuhaara Svislatš (valkoven. Сьвіслач) virtaa kaupungin läpi.[2]
Historiaa[muokkaa]
Joki tunnetaan Napoleonin sotajoukkojen siellä venäläisille kärsimistä raskaista tappioista niiden perääntyessä Moskovasta vuonna 1812.
Berezinasta on kanavayhteys Itämeren valuma-alueelle Väinäjoen vesistöön.lähde?
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Гидрографическая характеристика рек Беларуси - Река Березина (Valko-Venäjän jokien hydrografiaa - Berezina-joki) pogoda.by - by the National Hydrometeorological Center of the Republic of Belarus. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b c Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
- ↑ География Беларусь, Атлас, 10 класс (Geographical Atlas of Belarus, for 10th grade). "Белкартография" & al, Minsk, 2009. ISBN 978-985-508-168-6. (venäjäksi))
- ↑ Tourist routes in Belarus. National Tourism Agency, Minsk, 2008. Pages 12-13. ISBN 978-985-6871-13-2. (englanniksi)
- ↑ Määritä nimeke! (UNESCO - MAB Biosphere Reserves Directory - Belarus) United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Hydrologisia tilastoja 1881-1985: Berezina at Bobruysk (englanniksi) (unesco.org)
- Karttaa vuoden 2004 tulvan laajuudesta Dneprin vesistössä (dartmouth.edu) (englanniksi)
