Berchtesgaden
| Berchtesgaden | |
|---|---|
 Berchtesgaden, taustalla Watzmann |
|
 |
|
  Berchtesgaden |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baijeri |
| Piirikunta | Berchtesgadener Landin piirikunta |
| Väkiluku (31.12.2015[1]) | 7 888 |
Berchtesgaden on kunta Baijerissa, Kaakkois-Saksassa lähellä Itävallan rajaa, noin 30 kilometriä Salzburgista etelään ja 180 kilometriä Münchenistä kaakkoon. Se sijaitsee Berchtesgadenin Alpeilla. Baijeriin alue liitettiin vuonna 1810 sen oltua pitkään ruhtinaspiispojen hallinnassa. Kunnassa on noin 7 900 asukasta, ja sen alueella sijaitsee Watzmann, joka on Saksan kolmanneksi korkein vuori (2 713 m). Alueen itäreunalla kohoaa Salzberg eli Suolavuori. Nimi johtuu alueella pitkään harjoitetusta suolakaivostoiminnasta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran seutu mainitaan historiassa vuonna 1102 sen runsaiden suolaesiintymien vuoksi. Berchtesgadenin vauraus onkin suurelta osin peräisin juuri suolakaivoksista. Kaupunki oli itsenäinen Berchtesgadenin ruhtinasapottikunta vuoteen 1803. Napoleonin sotien aikaan Berchtesgaden siirtyi hallitsijalta toiselle, muun muassa Salzburgille ja Itävallan keisarikunnalle, ja myös Ranskan joukot miehittivät aluetta jonkin aikaa. Baijeriin Berchtesgaden liitettiin vuonna 1810. Baijerin kuningasperhe alkoi heti suosia sitä, kävi Königsseellä ja piti itse kaupungissa kuninkaallista metsästysmajaa. Seutu alkoi kiinnostaa matkailijoita, ja alueelle muutti taiteilijoita, jotka perustivat Königsseen rannalle yhteisön nimeltä Malereck. Tunnetuin Berchtesgadenissa asunut kirjailija oli Ludwig Ganghofer.
Natsihallinnon keskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Natsijohtajat varasivat Salzbergin itäpuolella Obersalzbergissä sijaitsevan alueen omaan käyttöönsä, ja alueelle rakennettiin vuonna 1933 yksi Adolf Hitlerin loma-asunnoista, Berghof. Vuonna 1939 kansallissosialistinen puolue rakennutti Hitlerille 50-vuotislahjaksi Berchtesgadenin lähistölle Kehlsteinhaus-nimisen loma-asunnon, joka tunnetaan myös nimellä Kotkanpesä. Hitlerin ohella myös muut tärkeimmät natsijohtajat rakennuttivat alueelle omat talonsa.
Hitler rakasti Obersalzbergiä ja piti sitä kotiseutunaan. Kauniilla säällä hän saattoi katsella Berghofista kauas Itävallan puolelle. Berchtesgadenista tuli suosittu turistikohde jo 1800-luvulta alkaen, ja monet silmäätekevät, kuten Euroopan aateliset, ovat viettäneet siellä aikaansa ja ostaneet sieltä loma-asuntoja. Toisen maailmansodan aikana natsijohtajat neuvottelivat Obersalzbergissä liittolaistensa kanssa, ja alueelta käsin johdettiin Euroopan sotatoimia. Alueen alkuperäiset asukkaat joutuivat myymään talonsa, ja alue jopa suljettiin tavalliselta kansalta.
Toisen maailmansodan lopulla 25. huhtikuuta 1945 Ison-Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimat pommittivat rajusti Berchtesgadenia ja alueella sijaitsevia Saksan armeijan tukikohtia. Obersalzbergin komendantti Bernhard Frank oli jo aikaisemmin lähettänyt pois suuren osan alueen saksalaissotilaista. 4. toukokuuta Yhdysvaltain maavoimat valtasi Berchtesgadenin, joka antautui käytännössä ilman vastarintaa ja joutui yhdysvaltalaisten sekä ranskalaisten ryöstämäksi. Useimmat historialliset rakennelmat on myöhemmin purettu. Paikkakunta ei ylpeile natsihistoriallaan, ja jotkut pelkäävät alueelle syntyvän uusnatsistisen pyhiinvaelluskohteen. Berchtesgaden on kuitenkin merkittävä historiallinen kohde, joka liittyy kiinteästi natsi-Saksan historiaan sen noususta tuhoon. Muun muassa Kotkanpesä on museoitu, ja siellä vierailee vuosittain turisteja kaikkialta maailmasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Fortschreibung des Bevölkerungsstandes Bayerisches Landesamt für Statistik und Datenverarbeitung. Viitattu 21.7.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Berchtesgaden Wikimedia Commonsissa
- Berchtesgaden - maailmanpolitiikan uusimpia polttopisteitä, Kuva, 28.09.1938, nro 20, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
