Berchtesgaden

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Berchtesgaden
Lage von Berchtesgaden.png
vaakuna sijainti
Sijainti 47°38′N, 013°00′E
Valtio Saksan lippu Saksa
Osavaltio Baijeri
Väkiluku 7 752 (2004)
Pinta-ala 34,78 km² km²
Väestötiheys 221/km² as./km²
Korkeus 520m–1 100m
Sivusto Berchtesgaden sivut

Berchtesgaden on kauppala (markt) Saksassa Alpeilla Baijerissa lähellä Itävallan rajaa noin 30 kilometriä Salzburgista etelään ja 180 kaakkoon Münchenistä. Nimi johtuu noin tuhat vuotta sitten eläneestä Perther-nimisestä miehestä, joka rakensi talonsa alueelle (Gaden = talo vanhalla saksan kielellä). Baijeriin alue liitettiin vuonna 1810 sen oltua pitkään ruhtinaspiispojen hallinnassa. Kauppalassa on noin 9 000 asukasta, ja sen alueella sijaitsee Watzmann, joka 2 713 metriä korkeana on Saksan kolmanneksi korkein vuori. Alueen itäreunalla kohoaa Salzberg eli Suolavuori. Nimi johtuu alueella pitkään harjoitetusta suolakaivostoiminnasta.

Saksan 3. korkein vuori, Watzmann, sijaitsee Berchtesgadenissa

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran seutu mainitaan historiassa vuonna 1102 sen runsaiden suolamäärien vuoksi. Berchtesgadenin vauraus onkin suurelta osin peräisin juuri suolakaivoksista. Kaupunki oli itsenäinen Berchtesgadenin ruhtinasapottikunta vuoteen 1803. Napoleonin sotien aikaan Berchtesgaden siirtyi omistajalta toiselle, muun muassa Salzburgille ja Itävallan keisarikunnalle, ja myös Ranskan joukot miehittivät aluetta jonkin aikaa. Baijerin haltuun Berchtesgaden joutui vuonna 1810. Baijerin kuningasperhe alkoi heti suosia sitä, kävi Königsseellä ja piti itse kaupungissa kuninkaallista metsästysmajaa. Syntyi orastavaa matkailua, ja alueelle muutti taiteilijoita, jotka perustivat Königsseen rannalle yhteisön nimeltä ”Malereck”. Tunnetuin Berchtesgadenissa asunut kirjailija oli Ludwig Ganghofer.

Caspar David Friedrich, Watzmannvuori, noin 1824–1825.

Natsihallinnon ”keskus”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsijohtajat varasivat Salzbergin itäpuolella Obersalzbergissä sijaitsevan alueen omaan käyttöönsä, ja alueelle rakennettiin vuonna 1933 yksi Adolf Hitlerin residensseistä, Berghof. Vuonna 1939 kansallissosialistinen puolue rakennutti Hitlerille 50-vuotislahjaksi Berchtesgadenin lähistölle Kehlsteinhaus-nimisen loma-asunnon, joka tunnetaan myös nimellä Kotkanpesä. Hitlerin ohella myös muut tärkeimmät natsijohtajat rakennuttivat alueelle omat hienot talonsa.

Hitler rakasti Obersalzbergiä ja piti sitä kotiseutunaan. Kauniilla säällä hän saattoi katsella Berghofista kauas Itävallan puolelle. Berchtesgadenissa oli harjoitettu turismia jo 1800-luvulta alkaen, ja monet silmäätekevät, kuten Euroopan aateliset, ovat viettäneet siellä aikaansa ja ostaneet sieltä loma-asuntoja. Toisen maailmansodan aikana natsijohtajat neuvottelivat Obersalzbergissä liittolaistensa kanssa, ja alueelta käsin johdettiin paljon Euroopan sotatoimia. Alueen alkuperäiset asukkaat olivat pitkälti pakotettuja myymään talonsa, ja alue jopa suljettiin tavalliselta kansalta.

Toisen maailmansodan lopulla 25. huhtikuuta 1945 Ison-Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimat pommittivat rajusti Berchtesgadenia ja alueella sijaitsevia Saksan armeijan tukikohtia. Obersalzbergin komendantti Bernhard Frank oli jo aikaisemmin lähettänyt suuren osan alueen saksalaissotilaista matkoihinsa. 4. toukokuuta Yhdysvaltain maavoimat valtasi Berchtesgadenin, joka antautui käytännössä ilman vastarintaa ja joutui yhdysvaltalaisten sekä ranskalaisten ryöstämäksi. Useimmat historialliset rakennelmat on myöhemmin purettu. Kauppala ei ylpeile natsihistoriallaan, ja jotkut pelkäävät alueelle syntyvän uusnatsistisen pyhiinvaelluskohteen. Alue on kuitenkin merkittävä historiallinen kohde, joka antaa vastauksia natsi-Saksan historiaan sen noususta tuhoon. Muun muassa Kotkanpesä on museoitu, ja siellä vierailee vuosittain turisteja kaikkialta maailmasta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berchtesgaden panoraamakuvassa (2004) (iso kuva)