Benny Hill
| Benny Hill | |
|---|---|
 Benny Hillin Fred Scuttle -hahmoa esittävä vahanukke. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Alfred Hawthorn Hill |
| Syntynyt | 21. tammikuuta 1924 Southampton |
| Kuollut | 20. huhtikuuta 1992 (68 vuotta) Teddington |
| Kansalaisuus | Englanti |
| Ammatti | koomikko |
| Aiheesta muualla | |
| www.bennyhill.org | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Alfred Hawthorn ”Benny” Hill (21. tammikuuta 1924 Southampton – 20. huhtikuuta 1992 Teddington) oli englantilainen koomikko. Hän aloitti uransa teatterikoomikkona, mutta siirryttyään televisioon 1950-luvun alussa Hill nousi nopeasti Britannian tunnetuimmaksi koomikoksi. Hänen ohjelmastaan Benny Hill Show tuli 1970-luvulla kansainvälisesti hyvin suosittu.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isänsä mukaan nimetty Alfred ”Alfie” Hawthorn Hill syntyi 21. tammikuuta 1924 Westrow Gardensissa Southamptonissa. Hänellä oli isoveli Leonard, ja myöhemmin perheeseen syntyi pikkusisko Diana. Kauppiaana työskennellyt Alfred vanhempi oli kasvanut esiintyjäperheessä ja liittynyt sirkukseen 16-vuotiaana.[1]
Hillin perhe kävi keskiviikkoisin katsomassa music hall -esityksiä. Hill kertoi niissä pitäneensä eniten koomikkojen esityksistä, joita hän alkoi jäljitellä kotonaan. Koulussa Hill piti eniten kuvataiteesta, mutta ei muuten ollut koulusta kiinnostunut ja lopetti koulunkäynnin 15-vuotiaana. Hän opetteli soittamaan akustista kitaraa ja liittyi Bobbie’s Concert Party -nimiseen koomikkoryhmään, joka esiintyi Southamptonin klubeissa.[2]
Toisen maailmansodan puhjettua vuonna 1939 Hill jätti viihdeurahaaveet toistaiseksi syrjään, meni toimistotöihin ja ryhtyi sen jälkeen maitomieheksi. Samalla hän muutti pois kotoa.[3]
Esiintyjänuran alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hill liittyi Ivy Lillywhite and Friends -ryhmään, joka esiintyi Southamptonissa tansseissa ja illanvietoissa. Aluksi Hill lauloi ja soitti kitaraa, mutta ajan myötä hän otti esitykseensä mukaan koko ajan enemmän stand up -komiikkaa. Koska kahden työn tekeminen oli liian raskasta, Hill päätti vuonna 1941 alkaa kokopäivätoimiseksi viihdyttäjäksi ja muutti Lontooseen. Muutaman torjutuksi tulemisen jälkeen impressaari Harry Benet otti Hillin teatteriryhmäänsä näyttämöapulaiseksi ja pienten revyyroolien esittäjäksi. Tässä ryhmässä Hill esiintyi ensimmäisen kerran teatterilavoilla.[4]
Hill joutui sodan aikana viideksi vuodeksi asepalvelukseen autonkuljettaja-mekaanikoksi. Hänet sijoitettiin Dunkerqueen, mutta hän ei koskaan joutunut taistelutehtäviin. Sodan loputtua hän palasi Lontooseen ja sai armeijan viihdytysjoukoista paikan musikaalikomediassa Happy Weekend. Sen jälkeen hänet lähetettiin esiintymään brittijoukoille Hampuriin Saksaan. Siellä hän teki vaikutuksen koomikon kyvyillään ja pääsi kiertämään viihdytysjoukoissa Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa vuoteen 1947 saakka.[5]
Palattuaan Lontooseen Hill vaihtoi Alfie-kutsumanimensä Bennyksi ihailemansa amerikkalaisen koomikon Jack Bennyn mukaan. Hänen oli aluksi vaikea saada vakituista työtä koomikkona, sillä Lontoossa oli tuolloin paljon työttömiä koomikoita, joten hän esiintyi vaatimattomilla palkkioilla pubeissa ja työväenklubeissa sekä Windmill Theatren Spotlight-revyyssä.[6]
Ajan myötä Hill alkoi saada parempia esiintymistilaisuuksia. Hän oli kehittänyt monipuolisen komediaesityksen ja palkannut agentin. Vuonna 1948 hän sai paikan tähtikoomikko Reg Varneyn parina ”tavallisen miehen” roolissa kentiläisen The Lido -teatterin showkiertueelle toisen lupaavan nuoren koomikon Peter Sellersin nenän edestä. Hillin ja Varneyn yhteispeli toimi hyvin, ja esityksestä tuli suurmenestys. Hillillä oli show’ssa myös soolokomediaosuus, joka ei kuitenkaan ollut suosittu. Hill ei halunnut jäädä Varneyn kakkosmieheksi, joten hän jätti Lidon ja lähti tavoittelemaan soolouraa koomikkona.[7]
Televisioura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiovastaanottimet alkoivat yleistyä Britanniassa 1950-luvun alussa, ja palattuaan vuonna 1951 Lontooseen Hill alkoi suunnitella siirtyvänsä lavoilta televisioon. Hän kirjoitti nopeasti nelisenkymmentä televisiosketsiä ja marssi BBC:hen esittelemään niitä viihdepäällikkö Ronnie Waldmanille. Tämä piti Hillin sketseistä, joten Hill otettiin yhtiöön töihin. Hänen ensimmäinen esiintymisensä oli ohjelmassa Hi, There. Televisiotyön ohella Hill kirjoitti BBC:lle myös radio-ohjelmia.[8]
Vuonna 1952 Hill alkoi esiintyä television Centre Show -ohjelmassa ja sen jälkeen The Services Show’ssa ja Show Casessa. Televisiokriitikot kiittelivät Hilliä muun muassa siitä, kuinka hyvin hänen monipuolinen ja hienovarainen komediatyylinsä sopi televisioon ja uudisti televisiokomediaa. Hillistä tuli Britannian tunnetuin koomikko, ja hän alkoi saada BBC:ltä ruhtinaallista 300 punnan viikkopalkkaa. Hillille päätettiin antaa vuonna 1954 vihdoin kokonaan oma sarjansa The Benny Hill Show, ja samana vuonna hän teki myös menestyksekkään kolmen kuukauden varieteekiertueen.[8]
The Benny Hill Show’n ensiesitys oli tammikuussa 1955. Ensimmäistä jaksoa pidettiin sekavana, mutta toisesta jaksosta alkaen siitä tuli suosittu. Hill jatkoi edelleen myös lavarevyyesiintymisiään sekä näytteli komediaelokuvassa Hassu dekkari. Hillin toinen elokuvarooli oli elokuvassa Light Up the Sky (1960), minkä jälkeen hän esiintyi pienessä roolissa useassa muussakin elokuvakomediassa. Koska Hill ei halunut kulua televisiokatsojien silmissä, hän ryhtyi esiintymään harvemmin, vaikka olikin maan suosituin koomikko. 1960-luvun alkuvuosina hän teki noin 12 televisio-ohjelmaa vuodessa, ja nimikkoshow’nsa ohella hän esiintyi muissakin BBC:n ohjelmissa. Hill nimettiin BBC:n vuoden televisioesiintyjäksi vuonna 1966. Hän levytti myös komedialauluja ja esiintyi televisiomainoksissa, joista hän sai suuria palkkioita. Hillin suurin menestyslaulu oli ”Ernie: The Fastest Milkman in the West”, joka nousi Britannian listaykköseksi vuonna 1971.[9]
Hill siirtyi vuonna 1969 BBC:ltä Thames Televisionille ja aloitti seuraavana vuonna uuden ohjelmansa Benny Hill Show. Siinä hän oli uudistanut imagonsa chaplinmaiseksi kompuroivaksi hölmöksi, joka lisäksi tekee ja laulaa tuhmuuksia. Ohjelman ensimmäinen tunnin pituinen jakso maaliskuussa 1970 sai yli yhdeksän miljoonaa katsojaa ja rikkoi kanavan yleisöennätyksen.[10] Ohjelman muita vakioesiintyjiä olivat Bob Todd, Henry McGee ja Jackie Wright sekä vuonna 1979 perustettu, seksikkäästi pukeutunut ja toisinaan provosoivan paljastavasti kuvattu Hill’s Angels -tanssiryhmä.[11] Ohjelman itsenäisestikin mainetta saavuttanut tunnusmelodia on saksofonisti Boots Randolphin kappale ”Yakety Sax”.[12]
Benny Hill Show oli amerikkalaiskoomikko Bob Hopen luonnehdinnan mukaan yhdistelmä burleskia, vaudevillea, pantomiimia ja rahvaanomaisuutta. Show’hun kuului seksikkäitä tyttöjä ja pokerikasvoisia nokkeluuksia, ja tuhmia puhuva Hill itse näytti ilkikuriseselta kuoropojalta.[13]
Benny Hill Show’ta esitettiin kymmenissä maissa, ja se teki Hillistä hyvin suositun ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvalloissa.[14] Ohjelma herätti myös kritiikkiä rivoksi, epämoraaliseksi ja naisia halventavaksi väitetyn sisältönsä vuoksi. Hill itse myönsi olevansa rahvaanomainen, mutta hän kiisti ohjelmansa olleen säädytön tai seksistinen ja huomautti miesten joutuvan sketseissään aina alakynteen.[15]
Thames TV lopetti Benny Hill Show’n vuonna 1989. Ohjelman katsojaluvut olivat laskeneet, ja jotkut katsojat olivat valittaneet sen seksismistä.[16]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hill ei koskaan ollut naimisissa. Hänellä oli omien sanojensa mukaan toisinaan naissuhteita ja rakastumisia, jotka hän piti pois julkisuudesta, ja kerran 25-vuotiaana hän myös oli kosinut erästä ihastustaan. Toisinaan hän kertoi etsivänsä vaimoa, mutta toisinaan hän antoi syitä miksi oli tyytyväisempi naimattomana. Julkisuudessa esiin nousseet vihjailut homoudesta hän kiisti. Hän ei erityisesti pitänyt seuraelämästä vaan pysytteli mieluummin omissa oloissaan kotonaan television ääressä tai harvojen ystäviensä seurassa. Hänen ystäviensä ja myös omien sanojensa mukaan Hill asetti elämässään uransa aina naisten edelle.[17]
Vaikka Hill oli monimiljonääri, hän asui koko ikänsä vaatimattomissa vuokra-asunnoissa. Hänellä oli paljon vapaa-aikaa, ja hän matkusteli usein ympäri Manner-Eurooppaa ja muuta maailmaa. Useimmiten hän lähti matkalle yksin, mutta toisinaan hän matkusti jonkun naisystävänsä kanssa.[18]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hill löydettiin huhtikuussa 1992 kuolleena kotinsa olohuoneesta Southamptonissa. Hänellä oli diagnosoitu krooninen sydänsairaus.[19] Hill oli 30 vuotta aiemmin testamentannut omaisuutensa vanhemmilleen, jotka kuitenkin ehtivät kuolla häntä ennen. Koska myös hänen sisaruksensa olivat kuolleet, Hillin seitsemän miljoonan punnan omaisuus meni veljen ja siskon lapsille.[20]
Haudanryöstäjä kaivautui syksyllä 1992 Hillin hautaan Southamptonissa oletettavasti etsimään koruja, joita haudassa oli huhuttu olevan. Tapahtuman jälkeen hauta sinetöitiin betonikannella uusien yritysten estämiseksi.[21]
Televisio-ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hi There! (1949)
- The Service Show (1952)
- Show Case (1953)
- The Benny Hill Show, BBC (1955–1968)
- The Benny Hill Show, ATV (1967)
- Benny Hill Show, ITV (1969–1989)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Smith, John: The Benny Hill Story. St. Martin’s Press, 1988. ISBN 9780312028671.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Smith 1988, s. 4–5, 20.
- ↑ Smith 1988, s. 8–11.
- ↑ Smith 1988, s. 14–15.
- ↑ Smith 1988, s. 18–27.
- ↑ Smith 1988, s. 29–35.
- ↑ Smith 1988, s. 35–44.
- ↑ Smith 1988, s. 47–53.
- ↑ a b Smith 1988, s. 55–70.
- ↑ Smith 1988, s. 71–92.
- ↑ Smith 1988, s. 93–94.
- ↑ Smith 1988, s. 108–112.
- ↑ Melanie McFarland: Why "Yakety Sax" makes anything funny and has morphed into the soundtrack of political failure Salon.com. 29.7.2022. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ Smith 1988, s. vi–vii.
- ↑ Smith 1988, s. 146–148, 200.
- ↑ Smith 1988, s. 203–210.
- ↑ Martin Williams: Row as 'sexist' Benny Hill show makes a surprise return after nearly 20 years The Herald. 23.11.2021. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ Smith 1988, s. 123–136, 189.
- ↑ Smith 1988, s. 167–173.
- ↑ Craig Wolff: Benny Hill, 67, English Comedian And Creator of TV Show, Is Dead The New York Times. 21.4.1992. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Benny Hill Net Worth Celebrity Net Worth. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Comedian Benny Hill’s Grave Desecrated AP News. 5.10.1992. Viitattu 16.2.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lewisohn, Mark: Funny, Peculiar : The True Story of Benny Hill. London : Pan Books, 2003. ISBN 0-330-39340-5, ISBN 978-0330393409.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Benny Hill Wikimedia Commonsissa
- The Museum of Broadcast Communications: Benny Hill (Arkistoitu – Internet Archive)
- Benny Hill Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
