Belahedelmä
| Belahedelmä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Aegle marmelos (L.) Correa |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Belahedelmä (Aegle marmelos) on ruutakasvien heimoon (Rutaceae) kuuluva kasvi, jota käytetään sekä ravinnoksi että lääkekasvina.[1] Aegle-sukuun kuuluu kolme indomalaijilaisen alueen pientä puuta.[2]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Belahedelmä on pieni okainen puu (enintään n. 12 m korkea), joka kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Aasian monsuunimetsissä. Sitä viljellään koko Kaakkois-Aasiassa. Lehdet ovat kolmelehdykkäisiä ja epämiellyttävän hajuisia. Vihertävänvalkoiset kukat sijaitsevat tertuissa ja ovat puolestaan hyväntuoksuisia.
Hedelmät [muokkaa]
Hedelmät syödään tuoreina tai kuivattuina ja niistä voidaan valmistaa juomaa. Kypsällä hedelmällä on lievästi laksatiivinen vaikutus. Keitettyä raakaa hedelmää käytetään hoidettaessa punatautia ja ripulia. Kasvista on eristetty ainakin viisi alkaloidia. Belahedelmän siemeniä levittävät ilmeisesti hedelmiä syövät lepakot. [3]
Lähteet [muokkaa]
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Keuruu 1979. ISBN 951-1-05098-2
- Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. - Puutarhaliitto, Helsinki. ISBN 951-8942-57-9
Sivulta puuttuu