Bežtan kieli
| Bežta | |
|---|---|
| Oma nimi | Бежкьа миц (Bežķa mic) |
| Tiedot | |
| Alue | Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 6 500 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
avaarilaiskielet didolaiset kielet |
| ISO 639-3 | kap |
Bežtan kieli (bežtaksi bežkalas mic) on bežtalaisten puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Dagestanin tasavallan Tsuntan piirin Bežtan osa-alueen Bežtan, Tljadalin ja Hašarhotan kylissä. Bežtalaisia on muuttanut myös eräille muille Dagestanin paikkakunnille, Georgian Qvarelin piirikuntaan sekä itäiseen Turkkiin.[1]
1990-luvulla bežtan puhujia arvioitiin olleen noin 10 000 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 6 500 kielen puhujaa,[3] joista lähes kaikki Dagestanissa.[4] Aiemmissa väestönlaskennoissa bežtalaisia on pidetty avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 6 100 bežtan puhujaa[6].
Bežta kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän didolaiseen alaryhmään, jossa se muodostaa hunzibin kanssa oman ryhmänsä. Kielen sanastoon ja osittain myös fonetiikkaan ja morfologiaan ovat vaikuttaneet avaari ja georgia. Paikallismurteita on kolme. Bežta toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää. Eräät osaavat myös georgiaa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 182. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 303. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 19. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 182–183. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.