Baššibazukki

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Bassibasuukki)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baššibazukkeja 1800-luvun lopun postikortissa.
Konstantin Makovski: Bulgarialaiset marttyyrittaret, 1877. Venäläissotilaiden värväämistä kannustamaan tehty propagandistinen maalaus esittää afrikkalaistaustaisia baššibazukkeja raiskaamassa nauraen bulgarialaisia naisia.

Baššibazukki[1] (turk. başıbozuk ’johtajaton, liittämätön, järjestäytymätön’) on nimitys, joka tarkoittaa Osmanien valtakunnan armeijassa palvelleita palkkasotureita, jotka tunnettiin kurittomuudestaan.[2]

Termiä käytettiin alunperin siviileistä ja sillä tarkoitettiin kodittomia kulkureita ja kerjäläisiä, jotka olivat saapuneet valtakunnan etäisistä provinsseista Istanbuliin etsimään toimeentuloa. Krimin sodan sytyttyä vapaaehtoisyksikköjä värvättiin samankaltaisista väestönosista ja nimitys siirtyi sotilaskäyttöön. Värvätyt olivat lähinnä albaaneja, kurdeja ja tšerkessejä, mutta heitä tuli myös muualta Lähi-idästä sekä pohjois-Afrikasta. Baššibazukkiyksiköt eivät kuuluneet armeijan vakinaiseen väkeen. Värvätyn vapaaehtoisen tuli aseistaa itsensä, ja ratsuväenyksikköön pyrkiessään värvätyllä tuli olla oma hevonen. Baššibazukkiyksiköillä oli myös omat keskuudestaan valitut johtajansa. Heidän univormunsa eivät olleet säädeltyjä, ja baššibazukkisotilaat muistetaan myös kirjavista ja värikkäistä asuistaan, joiden vuoksi he olivat suosittuja historiamaalauksien aiheita.[2]

Sodan aikana baššibazukit alkoivat kerätä huonoa mainetta kurittomuudellaan sekä taistelun aikana että siviilien keskuudessa. Baššibazukit syyllistyivät raakuuksiin sotavankeja kohtaan sekä siviiliväestön rosvoamiseen ja raiskauksiin Krimillä ja Bulgariassa. Osmaniarmeija pyrki tuomaan normaalin sotilaskurin myös bassibasuukkiyksiköihin, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta. Seurauksena baššibazukkiyksiköt lakkautettiin pian Turkin sodan (1877-1878) jälkeen.[2]

Sana baššibazukki tunnetaan hyvin myös Kapteeni Haddockin käyttämänä haukkumasanana Tintti-sarjakuvissa (ransk. bachibouzouk),[1] joissa siitä esiintyy erilaisia kirjoitusasuja.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karttunen, Klaus: Orientin etymologinen sanakirja, s. 47–48. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.
  2. a b c Gibb, Krames, Levi-Provencal, Schacht: The Encylopaedia of Islam, vol I (A-B), s. 1077. Brill, 1986. ISBN 90-04-08114-3.