Barry Tuckwell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Barry Tuckwell vuonna 2007.

Barry Emmanuel Tuckwell (s. 5. maaliskuuta 1931 Melbourne, Australia) on australialainen käyrätorvensoittaja.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuckwell opiskeli Sydneyn St Andrew's Cathedral Schoolissa ja Sydneyn konservatoriossa.lähde? Hän opiskeli Sydneyssa Alan Mannin johdolla, minkä jälkeen hän muutti Britanniaan vuonna 1951, jossa opiskeli Dennis Brainin johdolla[1].

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuckwell liittyi Melbournen sinfoniaorkesteriin jo 15-vuotiaana.lähde? Uransa aikana Tuckwell soitti mm. Hallé-orkesterissa, Bournemouthin sinfoniaorkesterissalähde? ja vuosien ajan Lontoon sinfoniaorkesterissa. Hän oli Lontoon sinfoniaorkesterin soolocornisti 1955 - 1968. Hän toimi myös Royal Academy of Musicin professorina 1963 - 1974. Vuodet 1979 - 1983 hän toimi Tasmanian sinfoniaorkesterin johtajana.[1] Tuckwell oli mukana perustamassa Marylandin sinfoniaorkesteria vuonna 1982 ja toimi pitkään sen johtajana. Hän antoi viimeisen sooloesityksensä Baltimoren sinfoniaorkesterin kanssa 25. tammikuuta 1996.lähde?

Suomessa hän on vieraillut solistina ja opettajana muun muassa Naantalissa 1985, Jyväskylän kesässä 1979 ja Sibelius-Akatemiassa 1991.[1]

Hän toimi International Horn Societyn presidenttinä 1969 - 1977.[1]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuckwellille on myönnetty Brittiläisen imperiumin ritarikunnan (1965) ja Order of Australian (1992) arvot. Mm. Oliver Knussen ja Richard Rodney Bennett ovat omistaneet teoksiaan hänelle.lähde?

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Playing the Horn (1978)
  • The Horn (1981)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 174. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.