Bandiagaran–Homborin ylänkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Bandiagaran kalliolta etelään.
Homborivuoret.

Bandiagaran–Homborin ylänkö (ransk. Plateau de Bandiagara–Hombori) on luonnonalue Malin keskiosassa. Se kuuluu pääosin Moptin alueeseen ulottuen koillisessa Timbuktun ja etelässä Ségoun alueille. Ylängön keskellä sijaitsevat 450–800 metriä korkea Dogonin ylätasanko sekä Gandamia- ja Homborivuoret. Etelässä on Bobon tasanko ja pohjoisessa Dyoundé-Erensisin alue.[1]

Dogonin eli Bandiagaran ylänkö rajoittuu 300–600 metriä korkeaan, 200 kilometrin pituiseen Bandiagaran kalliorinteeseen, jonka itäpuolella on Gondo-Sénon tasanko. Lännessä ylänkö laskeutuu loivasti Nigerin sisämaasuiston tulva-alueelle. Douentzan lähellä sijaitsevat Gandamiavuoret kohoavat 500–600 metrin korkeuteen. Malin korkein paikka on Gourman tasangon yllä kohoava 1155 metriä korkea Homborivuori.[2]

Ylänkö sijaitsee Nigerin sivujoen Yamén valuma-alueella. Lisääntyneen kuivuuden seurauksena se kuuluu nykyään lähes kokonaan Sahelin vyöhykkeeseen. Pohjavesivarat ovat vähäiset ja vaikeasti hyödynnettävissä. Pinta-alasta puolet on aroa. Savannin osuus on laskenut noin neljännekseen, ja alueen maatalouskäyttö ja eroosio ovat lisääntyneet voimakkaasti.[3]

Alueella viljellään etupäässä hirssiä, durraa ja vihanneksia. Lisäksi harjoitetaan laiduntamiseen perustuvaa karjanhoitoa.[4] Suurimmat väestöryhmät ovat dogonit ja fulbet[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schema, s. 51–53.
  2. Schema, s. 52–53.
  3. Schema, s. 52–54.
  4. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 2, s. 131. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  5. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, liitekartta Narody. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.