Balsapuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Balsapuu
Ochroma pyramidalis MS 3425.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Alaheimo: Bombacoideae
Suku: Balsapuut Ochroma[1]
Laji: pyramidale
Kaksiosainen nimi
Ochroma pyramidale
(Cav. ex Lam.) Urban, 1920[2][3]
Synonyymit
  • Bombax pyramidale Cav. ex Lam.
  • Ochroma bicolor Rowlee
  • Ochroma concolor Rowlee
  • Ochroma grandiflorum Rowlee
  • Ochroma lagopus Sw.
  • Ochroma obtusum Rowlee
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Balsapuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Balsapuu Commonsissa
Balsapuuta

Balsapuu[4][1] (Ochroma pyramidale, syn. Ochroma lagopus) on malvakasvien (Malvaceae) heimoon kuuluva trooppinen puu, joka tunnetaan kevyestä puuaineksestaan (60–200 kg/m³). Se on balsapuiden (Ochroma) suvun ainoa laji.[3]

Balsapuu kasvaa luonnonvaraisena pohjoisessa Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa. Sitä viljellään myös Aasiassa ja Afrikassa.

Balsapuu on erittäin nopeakasvuinen puu: se on jo kahden vuoden vanhana 4–6 metriä korkea ja hakkuukypsä 6–8 vuoden ikäisenä, jolloin sen korkeus on 16–22 metriä ja rungon paksuus noin 30 cm. Täysikasvuisen balsapuun korkeus voi olla 40 metriä ja rungon paksuus 100 cm.

Käyttö ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhastaan Etelä-Amerikan Tyynenmeren rannikon asukkaat ovat tehneet balsapuusta uppoamattomia kalastuslauttoja, minkä vuoksi eurooppalaiset valloittajat antoivat puulle nimeksi balsapuu (espanjan kielen lauttaa tarkoittavan sanan mukaan). Nämä lautat olivat Thor Heyerdahlin balsapuusta rakennetun Kon-tiki-aluksen esikuvia. Balsapuuta käytetään nykyään paljon pakkausmateriaalina keveytensä ja lämmöneristävyytensä vuoksi. Se on myös lentokoneiden, lennokkien ja eräiden uistimien rakennusaine. Muun muassa isobritannialaisen, toisen maailmansodan aikaisen, De Havilland Mosquito - hävittäjäpommikoneen rakennusmateriaalina on käytetty balsapuuta. Balsapuusta voidaan valmistaa myös erittäin hyvälaatuista paperia sen pitkien kuitujen ansiosta.

Balsapuuta voidaan helposti työstää kaikilla tavallisilla puuntyöstötyökaluilla, mutta leikkaavien terien on syytä olla hyvin teräviä. Vähänkin tylsynyt terä jättää balsapuuhun helposti rikkonaisen työstöpinnan. Hyvin hienon hiekkapaperin balsapuu tukkii. Liimaliitokset pitävät balsapuussa erinomaisesti, kun taas naulat ja ruuvit eivät pidä lainkaan. Balsapuulle soveltuvat myös tavalliset puun pintakäsittelyaineet.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 16.12.2012.
  2. ITIS
  3. a b USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Ochroma Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 16.12.2012. (englanniksi)
  4. Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 98. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  5. Puukeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]