Bahai-uskon aikajana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bahai-uskon aikajana käsittää ajanjakson bahai-uskon edeltävän islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisen lahkon perustamisesta vuodesta 1795 aina nykypäivään. Merkittäviä vaiheita olivat baabilaisen herätysliikkeen nousu ja siitä syntyneen varsinaisen bahai-uskon perustaminen vuonna 1863.

Šiialaisten herätysliikkeiden nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1795 – Shaykh Ahmad perustaa šaikhilaisen lahkon.
  • 12. – marraskuuta 1817, Baha’ullah syntyy.
  • 20. lokakuuta 1819 – Bab syntyy.
  • 1826 – Shaykh Ahmad kuolee ja Sayyid Kazim nimitetään lahkon johtoon.
  • 1828 – Babin isä, Mírzá Muhammad Ridá, kuolee. Babin huoltajaksi tulee hänen setänsä Hají Mirzá Siyyid 'Alí.
  • 1843 – Sayyid Kazim kuolee. Ennen kuolemansa hän neuvoo oppilaitaan etsimään Luvattua, Mahdia. Oppilaiden joukossa on Husain Bushru’i.
  • 23. toukokuuta 1844 – Bab julistaa itsensä Husain Bushru’ille Persian Šīrāzissa. Baabilainen herätysliike saa alkunsa.
  • 23. toukokuuta 1844 – Abdulbaha’ syntyy.
  • Syyskuu 1845 – Bab julistaa itsensä Mahdiksi. Baabilaisten liikkumista rajoitetaan.
  • Maaliskuu 1846 – Bab lähtee Šīrāzista Esfahaniin.
  • Maaliskuu 1847 – Bab vangitaan Makussa. Hän kirjoittaa pääteoksensa Bayan-i farsi.
  • 20. maaliskuuta 1848 – Husain Bushru’i vierailee Babin luona in Makussa.
  • 10. huhtikuuta 1848 – Bab siirretään Chihriqin vankilaan.
  • Kesäkuu–heinäkuu 1848 – Baabilaiset järjestävät Badashtin kokouksen.
  • 21. heinäkuuta 1848 – Husain Bushru’i marssii 202 baabilaisen kannattajan kanssa Mašhadiin.
  • 1849 – Baha’ullah menee naimisiin Fátimihin kanssa Teheranissa.
  • 2. helmikuuta 1849 – Husain Bushru’i kuolee taistelussa Shaykh Tabarsíissa.
  • 10. huhtikuuta 1849 – Shaykh Tabarsín taistelu on ohi ja baabilaiset kannattajat tapetaan.
  • 9. heinäkuuta 1850 – Bab teloitetaan julkisesti Tabrizissa.
  • 15. elokuuta 1852 – baabilaiset yrittävät tappaa šaahi Naser al-Din Shah Qajarin. Tapahtuman johdosta tuhannet baabilaiset menettävät henkensä ja Baha’ullah vangitaan.

Baha’ullah perustaa Bahai-uskonnon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syyskuu–joulukuu 1852 – Baha’ullah saa ensimmäiset ilmestykset vankilassaan Síyáh-Chálissa.
  • 1852 – Mirza Muhammad Ali syntyy.
  • 12. tammikuuta 1853 – Baha’ullah karkotetaan Teheranista Bagdadiin.
  • 10. huhtikuuta 1854 – Subh-i-Azalin ja Baha’ullahin välillä syntyy erimielisyyksiä, joiden johdosta Baha’ullah Sulaymaniyahin vuoristoon.
  • 1856 – Baha’ullah palaa Bagdadiin Abdulbaha’in pyynnöstä.
  • 1857 – Baha’ullah kirjoittaa teokset Kätketyt sanan ja Neljä laaksoa.
  • 1860 – Baha’ullah kirjoittaa teoksen Seitsemän laaksoa.
  • 1861 – Baha’ullah kirjoittaa teoksen Varmuuden kirja.
  • 21. huhtikuuta 1863 – Baha’ullah julistaa olevansa ”se, jonka Jumala oli tuova esille” Ridvánin puutarhassa Bagdadissa.
  • 22. huhtikuuta 1863 – Baha’ullah karkotetaan Konstantinopoliin.
  • 12. joulukuuta 1863 – Baha’ullah karkotetaan Edirneen.
  • 1865 – Arthur de Gobineau julkaisee ensimmäisen länsimaisena baabilaisuudesta kertovan kirjan ranskaksi.
  • 5. elokuuta 1868 – Baha’ullah ja joukko hänen kannattajiaan siirretään Akkon rangaistussiirtokuntaan Palestiinassa.
  • 31. elokuuta 1868 – Baha’ullah saapuu Akkoon.
  • 1873 – Baha’ullah kirjoittaa teoksen Kaikkein pyhin kirja.
  • 20. toukokuuta 1892 – Baha’ullah kuolee. Hänen seuraajakseen tulee testamentin mukaan Abdulbaha’.

Abdulbaha’ levittää uskontoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. maaliskuuta 1897 – Shoghi Effendi syntyy.
  • 1901 – Ensimmäinen Bahai-uskon temppeli perustetaan Turkmenistanin Ašgabatiin.
  • Syyskuu 1908 – Abdulbaha’ vapautuu vankilasta 64 vuoden ikäisenä.
  • 21. maaliskuuta 1909 – Babin jäännökset haudataan Babin pyhättöön.
  • Elokuuta 1910 – Abdulbaha’ saapuu Egyptiin ja palaa puolen vuoden jälkeen takaisin Palestiinan Haifaan.
  • Elokuu–joulukuu 1911 – Abdulbaha’ kiertää ympäri Eurooppaa luennoimassa.
  • Huhtikuu–joulukuu 1912 – Abdulbaha’ kiertää ympäri Pohjois-Amerikkaa luennoimassa.
  • 1916 – Abdulbaha’ kirjoittaa kahdeksan ensimmäistä kirjettä neljästätoista, jotka julkaistaan myöhemmin kirjassa Jumalallinen suunnitelma.
  • 1917 – Abdulbaha’ kirjoittaa loput kuusi kirjettä, jotka julkaistaan myöhemmin kirjassa Jumalallinen suunnitelma.
  • 20. marraskuuta 1921 – Abdulbaha’ kuolee. Testamentin mukaisesti Shoghi Effendi nimitetään Uskon suojelijaksi.

Shoghi Effendi luo hallintojärjestelmän[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1937 – Shoghi Effendi aloittaa maailmanlaajuisen lähetystyön.
  • 1944 – Shoghi Effendi julkaisee kirjan God Passes By, jossa käydään läpi Bahain satavuotinen historia.
  • 1951 – Shoghi Effendi perustaa ensimmäisen päähallintokeskuksen, International Bahai Council.
  • 4. marraskuuta 1957 – Shoghi Effendi kuolee. Johtajuus siirtyy yhteisölle, joka päättää seurata Effendin laatimaa Kymmenen vuoden suunnitelmaa.

Valta siirtyy kollektiiviseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]