Baggarat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baggarat
Väkiluku 1 000 000
Merkittävät asuinalueet
Sudanin lippu Sudan
Kielet arabia
Uskonnot Islam

Baggarat tai baqqarat ovat kansa Lounais-Sudanissa. He polveutuvat arabien ja paikallisten afrikkalaisten seka-avioliitoista. Baggaroita on arviolta noin miljoona ja heidät voidaan jakaa yli 20:n alaryhmään. Suurimmat alaryhmät ovat messiryat, habbaniat, reizegat ja humrit. Baggarat puhuvat arabian kielen murretta. Baggaroiden nimitys juontuu arabian kielen nautaa tarkoittavasta sanasta bagar[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baggararatsumies kuvattuna vuonna 1918.

Beduiiniarabit tulivat Pohjois-Afrikkaan 1000-luvulla. 1500-luvulla baggarojen esi-isät muuttivat Itä-Sudaniin ja heihin sekoittui beduiineja. 1700-luvulla he muuttivat jälleen, tällä kertaa Etelä-Sudaniin. Vuonna 1821 Etelä- ja Pohjois-Sudanin välille syntyi kauppareitti 1840-luvulla baggaroista tuli aktiivisia orjakaupassa. Vuonna 1881 Muhammad Ahmad julistautui Mahdiksi, eli henkilöksi, jonka muslimit uskovat tulevan pelastamaan ja vapauttamaan maailman. Ahmad johti tukijoitaan kapinaan egyptiläisiä ja brittejä vastaan, jotka tunkeutuivat maahan vuonna 1882. Vuonna 1885 mahdistit ottivat haltuunsa Khartumin. Mahdistit kukistettiin brittien ja egyptiläisten toimesta vuoteen 1898 mennessä. Vuonna 1955 alkoi Sudanin sisällissota Etelän ja Pohjoisen välillä ja seuraavana vuonna Sudanista tuli itsenäinen.[2] Sisällissodassa baggarat ovat taistelleet Pohjoisen puolella, vaikkakin he asuttavat Etelä-Sudania. Taisteluita on käyty erityisesti nubien kanssa. Nubia vastaan on taisteltu organisoidusti vuodesta 1984. Baggarat saivat ase-apua Sudanin hallitukselta.[3] Vuonna 1988 perustettiin Popular Defence Force eli PDF. PDF on ottanut osaa etnisiin puhdistuksiin nubia vastaan.[4]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa baggaroista on karjan kasvattajia. Vain miehet voivat omistaa karjaa ja suurimmat laumat voivat olla tuhatpäisiä. Karjaa liikutellaan sadekauden mukana, sillä kuivan kauden aikaan baggaroiden alueet eivät pysty elättämään karjaa. Ongelmana ovat myös tsetsekärpäset ja hyttyset, joita esiintyy runsaasti etenkin sadekauden jälkeen. Tämäkin pakottaa karjan liikutteluun. Miesten paimentaessa karjaa naiset jätetään kyliin ja he viljelevät maata. Monet baggaramiehet työskentelevät perinteisten elinkeinojen lisäksi muilla toimialoilla muualla Sudanissa. Työstä saatua rahaa käytetään esimerkiksi karjan koon kasvattamiseen ja lasten opiskeluun.[4]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella baggararyhmällä on johtaja, jota nimitetään nimellä nazir. Suurilla ryhmillä voi olla kaksikin naziria. Jokaisella ryhmällä on myös useampia omda nimellä tunnettuja alempia johtajia, jotka vastaavat jostain tietystä alasta. Omdat keräävät esimerkiksi verot ja vastaavat kiistojen ratkaisuista. Baggara miehillä voi olla useita vaimoja. Naimisiin mentäessä baggaramies antaa vaimonsa vanhemmille karjaa myötäjäislahjana. Ensimmäinen vaimo on yleensä joku miehen serkuista. Suurin osa baggarosita on muslimeja. Monet baggarat tekevät pyhiinvaellusmatkoja Mekkaan, jossa he saattavat myös viipyä muutamien vuosienkin ajan rahaa tienaamassa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giles, Bridget: Peoples of North Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3483-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barbara J. Michael: Baggara - Orientation Everyculture. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  2. Giles 1997, s. 40
  3. Giles 1997, s. 41
  4. a b Giles 1997, s. 42
  5. Giles 1997, s. 43